77. Hugo Simberg (1873-1917)

Talvitie

Symbolistina ja fantasiamaisten kuvien tekijänä tunnetun Hugo Simbergin eräs rakastetuimmista etsauksista on Talvitie I. Harva kuitenkaan tietää, että grafiikkatyö perustuu Simbergin tunnelmalliseen talvimaalaukseen.  Simberg oli otettu vuonna 1898 Taiteilijaseuran jäseneksi ja seuraavana vuonna hänet valittiin Viipurin Taiteenystävien Piirustuskoulun opettajaksi. Tämä oli merkityksellistä aikaa; Simberg oli kehittynyt valmiiksi taiteilijaksi ja pitänyt läpimurtonäyttelynsä. Edessä oli myös matka Kaukasukselle, ainakin tapaamaan veljeä, rautatieinsinööri Carl Alexanderia, joka oli Tbilisissä vastaamassa rautatieverkon rakentamisesta.  1800-luvun lopussa kuolema- ja piruaiheet olivat jo saavuttaneet jalansijaa Simbergin tuotannossa, mutta suuri yleisö ei vielä juurikaan ymmärtänyt niitä. Symbolismi alkoi hiipiä taiteilijan töihin, varsinkin, kun jo 1894 Alexandra-täti oli kehottanut nuorta maalaria lopettamaan vanhanaikaiset taideopinnot, kannustaen uskaltautumaan uudelle symbolismin tielle.  Maaliskuussa 1899 Simberg matkusti Vuoksen rannalle Antreaan, jossa hän maalasi Kuukaupin kylässä maisemia. Kirjeissään hän ihastelee, miten ei ole koskaan nähnyt niin kauniita talviaamuja. Hänen mukaansa valo kimmeltää lumella kuin kristalleina, eikä hän kykene katsomaan sitä.  Antreassa Simberg maalasi Pappilanniemen, joka esittää yksinäisen matkaajan, ahkiota vetävän hevosen kanssa talvisella jäällä, taustanaan kaukaisuudessa kohoava mäki ja kylmässä säässä iltaan hämärtyvä päivä. Teos on kiinnostavan moderni ja yksinkertainen, jopa pikkutarkka kuvaus talvipäivästä. Maiseman tyyneys on tyypillistä Simbergin turhista eleistä riisutulle ilmaisulle. Muutamilla viivoilla ja tarkkaan harkituilla sävyillä on saatu aikaan eleetön ja samalla vaikuttava työ.  Työ on ostettu suoraan Simbergiltä ja ollut saman perheen omistuksessa siitä lähtien. Se on viimeksi nähty julkisesti Karjalan taidenäyttelytoimikunnan näyttelyssä Viipurissa vuonna 1931.  Kiitämme asiantuntija-avusta Helena Ruuskaa. (Teksti: Johanna Lindfors), 32x46

Huutokauppa päättyi 02.06.2021

Vasarahinta 44 000 €

Lähtöhinta

25 000 €

Symbolistina ja fantasiamaisten kuvien tekijänä tunnetun Hugo Simbergin eräs rakastetuimmista etsauksista on Talvitie I. Harva kuitenkaan tietää, että grafiikkatyö perustuu Simbergin tunnelmalliseen talvimaalaukseen. 

Simberg oli otettu vuonna 1898 Taiteilijaseuran jäseneksi ja seuraavana vuonna hänet valittiin Viipurin Taiteenystävien Piirustuskoulun opettajaksi. Tämä oli merkityksellistä aikaa; Simberg oli kehittynyt valmiiksi taiteilijaksi ja pitänyt läpimurtonäyttelynsä. Edessä oli myös matka Kaukasukselle, ainakin tapaamaan veljeä, rautatieinsinööri Carl Alexanderia, joka oli Tbilisissä vastaamassa rautatieverkon rakentamisesta. 

1800-luvun lopussa kuolema- ja piruaiheet olivat jo saavuttaneet jalansijaa Simbergin tuotannossa, mutta suuri yleisö ei vielä juurikaan ymmärtänyt niitä. Symbolismi alkoi hiipiä taiteilijan töihin, varsinkin, kun jo 1894 Alexandra-täti oli kehottanut nuorta maalaria lopettamaan vanhanaikaiset taideopinnot, kannustaen uskaltautumaan uudelle symbolismin tielle. 

Maaliskuussa 1899 Simberg matkusti Vuoksen rannalle Antreaan, jossa hän maalasi Kuukaupin kylässä maisemia. Kirjeissään hän ihastelee, miten ei ole koskaan nähnyt niin kauniita talviaamuja. Hänen mukaansa valo kimmeltää lumella kuin kristalleina, eikä hän kykene katsomaan sitä.  Antreassa Simberg maalasi Pappilanniemen, joka esittää yksinäisen matkaajan, ahkiota vetävän hevosen kanssa talvisella jäällä, taustanaan kaukaisuudessa kohoava mäki ja kylmässä säässä iltaan hämärtyvä päivä. Teos on kiinnostavan moderni ja yksinkertainen, jopa pikkutarkka kuvaus talvipäivästä. Maiseman tyyneys on tyypillistä Simbergin turhista eleistä riisutulle ilmaisulle. Muutamilla viivoilla ja tarkkaan harkituilla sävyillä on saatu aikaan eleetön ja samalla vaikuttava työ. 

Työ on ostettu suoraan Simbergiltä ja ollut saman perheen omistuksessa siitä lähtien. Se on viimeksi nähty julkisesti Karjalan taidenäyttelytoimikunnan näyttelyssä Viipurissa vuonna 1931. 

Kiitämme asiantuntija-avusta Helena Ruuskaa.

(Teksti: Johanna Lindfors)

Aihe Talvitie
Korkeus 32
Leveys 46
Lisätiedot

Symbolistina ja fantasiamaisten kuvien tekijänä tunnetun Hugo Simbergin eräs rakastetuimmista etsauksista on Talvitie I. Harva kuitenkaan tietää, että grafiikkatyö perustuu Simbergin tunnelmalliseen talvimaalaukseen. 

Simberg oli otettu vuonna 1898 Taiteilijaseuran jäseneksi ja seuraavana vuonna hänet valittiin Viipurin Taiteenystävien Piirustuskoulun opettajaksi. Tämä oli merkityksellistä aikaa; Simberg oli kehittynyt valmiiksi taiteilijaksi ja pitänyt läpimurtonäyttelynsä. Edessä oli myös matka Kaukasukselle, ainakin tapaamaan veljeä, rautatieinsinööri Carl Alexanderia, joka oli Tbilisissä vastaamassa rautatieverkon rakentamisesta. 

1800-luvun lopussa kuolema- ja piruaiheet olivat jo saavuttaneet jalansijaa Simbergin tuotannossa, mutta suuri yleisö ei vielä juurikaan ymmärtänyt niitä. Symbolismi alkoi hiipiä taiteilijan töihin, varsinkin, kun jo 1894 Alexandra-täti oli kehottanut nuorta maalaria lopettamaan vanhanaikaiset taideopinnot, kannustaen uskaltautumaan uudelle symbolismin tielle. 

Maaliskuussa 1899 Simberg matkusti Vuoksen rannalle Antreaan, jossa hän maalasi Kuukaupin kylässä maisemia. Kirjeissään hän ihastelee, miten ei ole koskaan nähnyt niin kauniita talviaamuja. Hänen mukaansa valo kimmeltää lumella kuin kristalleina, eikä hän kykene katsomaan sitä.  Antreassa Simberg maalasi Pappilanniemen, joka esittää yksinäisen matkaajan, ahkiota vetävän hevosen kanssa talvisella jäällä, taustanaan kaukaisuudessa kohoava mäki ja kylmässä säässä iltaan hämärtyvä päivä. Teos on kiinnostavan moderni ja yksinkertainen, jopa pikkutarkka kuvaus talvipäivästä. Maiseman tyyneys on tyypillistä Simbergin turhista eleistä riisutulle ilmaisulle. Muutamilla viivoilla ja tarkkaan harkituilla sävyillä on saatu aikaan eleetön ja samalla vaikuttava työ. 

Työ on ostettu suoraan Simbergiltä ja ollut saman perheen omistuksessa siitä lähtien. Se on viimeksi nähty julkisesti Karjalan taidenäyttelytoimikunnan näyttelyssä Viipurissa vuonna 1931. 

Kiitämme asiantuntija-avusta Helena Ruuskaa.

(Teksti: Johanna Lindfors)

Lunastus

viiden (5) arkipäivän sisään osoitteessa Tehtaankatu 36, Helsinki. Huutokauppapäivän lisäksi arkisin klo 11-17 ja huutokauppaviikon ensimmäisenä lauantaina klo 11-15. 
Lue lisää täältä. Lunastusajan umpeuduttua perimme säilytysmaksun, joka on 5 €/kohde/arkipäivä (isokokoiset kohteet 10 €/kohde/arkipäivä).