78. Elin Danielson-Gambogi (1861-1919)

Teepöydän ääressä

öljy, sign., Kolme naista istuu pöydän ääressä teekupit edessään. Kaikki heistä on kuvattu osittain sivusuunnasta. Sohvalla istuvan, kitaraa näppäilevän henkilön kasvot jäävät lähes kokonaan varjoon kun taas kahden muun naisen profiilit loistavat valossa. Pöydän takana istuvan henkilön katse on suunnattu huulille nostettuun kuppiin, kun taas toinen heistä keskittyy katsomaan ja kuuntelemaan kitaraa soittavaa ystäväänsä. Maalaus on tehty 1900-luvun alussa. Tuolloin taiteilija Elin Danielson -Gambogi vieraili usein Suomessa, sillä hän oli kysytty muotokuvamaalari kotimaassaan. Tullessaan hän toi mukanaan Italiassa tehtyjä maalauksia näyttelyihin ja myyntiin Suomeen. Elin Danielson-Gambogi tiesi jo hyvin varhain haluavansa taiteilijaksi ja aloitti opintonsa Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1876 vain 15-vuotiaana. Innokkaana taiteilijan alkuna hän halusi käyttää aikansa piirtämällä ja maalamalla. Isän varhaisen kuoleman jälkeen Elin muutti äitinsä ja sisarensa kanssa asumaan äidin lapsuudenkotiin. Siellä asuivat heidän lisäkseen Elinin täti, isotäti sekä eno perheineen. Lähistöllä asui lisää sukulaisia. Niinpä kotipiirissä riitti malleja. Näitä henkilöitä ikuistamalla hänestä kehittyi jo varhain hyvä henkilökuvaaja. Pöydän ääressä -aihe on tyypillinen Elin Danielson-Gambogille. Ollessaan yhdessä sukulaistensa kanssa hän mielellään maalasi heitä pöydän ääressä omiin askareisiinsa keskittyneinä. Tällainen pöydän ääreen kokoontuneiden henkilöiden kuvaaminen oli arkinen aihe. Ja arkisten aiheiden kuvaaminen oli tyypillistä realistiselle maalaussuuntaukselle, jonka salat Elin oppi Pariisin matkoillaan 1880-luvulla. Samaa aihetta Elin Danielson-Gambogi maalasi myös Italiassa, jonne hän muutti avioiduttuaan italialaisen taiteilija Raffaello Gambogin kanssa vuonna 1898. Suomeen ystävilleen lähettämissään kirjeissä Elin kertoi miten heidän iltahetkiinsä Italiassa kuuluivat pöydän ääreen kokoontuneet ystävät ja musisointi. Kahdessa Italiassa maalatussa pöydän ääressä -aihetta kuvaavassa maalauksessa on toisena henkilönä Elinin puoliso Raffaello Gambogi. Ja molemmissa niistä maalauksista esiintyy myös kitara, toisessa Raffaello kuuntelee ja toisessa hän soittaa sitä seuralaiselleen. Näissä maalauksissa kuuntelija nostetaan valokeilaan ja soittaja jää varjoon. Samoin tapahtuu tässä Teepöydän ääressä -maalauksessa. Näin teos korostaa kuuntelijoita, eikä soittajaa tarinan kertojana. Symboloiko maalauksessa soittaja taiteilijaa, joka varjosta kuvaa aihettaan vai onko maalaus vain teknisesti näin parempi? Kaikkia pöydän ääressä -maalauksia yhdistää valon kuvaaminen, joka on yksi Elin Danielson-Gambogin taiteen keskeisistä piirteistä. Häntä kiehtoi valon ja varjon välinen kontrasti. Tässä Teepöydän ääressä -maalauksessa soittajan kasvot ovat siis varjossa, mutta sylissä oleva kitara ja hänen kätensä valossa. Myös soittajan vieressä sohvalla oleva tyhjä paikka kylpee valossa ja paikan tyhjyyttä korostetaan vielä valon lisäksi tyynyllä. Ikään kuin joku seurueesta puuttuisi. Elin teki matkansa Suomeen yksin, joten tyhjä paikka voisi kuulua Italiaan jääneelle puolisolle Raffaello Gambogille. (Teksti: Taidehistorioitsija Virve Heininen), 60x81 cm

Huutokauppa päättyi 26.11.2022

Vasarahinta

Lähtöhinta

50 000 €

Kolme naista istuu pöydän ääressä teekupit edessään. Kaikki heistä on kuvattu osittain sivusuunnasta. Sohvalla istuvan, kitaraa näppäilevän henkilön kasvot jäävät lähes kokonaan varjoon kun taas kahden muun naisen profiilit loistavat valossa. Pöydän takana istuvan henkilön katse on suunnattu huulille nostettuun kuppiin, kun taas toinen heistä keskittyy katsomaan ja kuuntelemaan kitaraa soittavaa ystäväänsä. Maalaus on tehty 1900-luvun alussa. Tuolloin taiteilija Elin Danielson -Gambogi vieraili usein Suomessa, sillä hän oli kysytty muotokuvamaalari kotimaassaan. Tullessaan hän toi mukanaan Italiassa tehtyjä maalauksia näyttelyihin ja myyntiin Suomeen.

Elin Danielson-Gambogi tiesi jo hyvin varhain haluavansa taiteilijaksi ja aloitti opintonsa Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1876 vain 15-vuotiaana. Innokkaana taiteilijan alkuna hän halusi käyttää aikansa piirtämällä ja maalamalla. Isän varhaisen kuoleman jälkeen Elin muutti äitinsä ja sisarensa kanssa asumaan äidin lapsuudenkotiin. Siellä asuivat heidän lisäkseen Elinin täti, isotäti sekä eno perheineen. Lähistöllä asui lisää sukulaisia. Niinpä kotipiirissä riitti malleja. Näitä henkilöitä ikuistamalla hänestä kehittyi jo varhain hyvä henkilökuvaaja. Pöydän ääressä -aihe on tyypillinen Elin Danielson-Gambogille. Ollessaan yhdessä sukulaistensa kanssa hän mielellään maalasi heitä pöydän ääressä omiin askareisiinsa keskittyneinä. Tällainen pöydän ääreen kokoontuneiden henkilöiden kuvaaminen oli arkinen aihe. Ja arkisten aiheiden kuvaaminen oli tyypillistä realistiselle maalaussuuntaukselle, jonka salat Elin oppi Pariisin matkoillaan 1880-luvulla.

Samaa aihetta Elin Danielson-Gambogi maalasi myös Italiassa, jonne hän muutti avioiduttuaan italialaisen taiteilija Raffaello Gambogin kanssa vuonna 1898. Suomeen ystävilleen lähettämissään kirjeissä Elin kertoi miten heidän iltahetkiinsä Italiassa kuuluivat pöydän ääreen kokoontuneet ystävät ja musisointi. Kahdessa Italiassa maalatussa pöydän ääressä -aihetta kuvaavassa maalauksessa on toisena henkilönä Elinin puoliso Raffaello Gambogi. Ja molemmissa niistä maalauksista esiintyy myös kitara, toisessa Raffaello kuuntelee ja toisessa hän soittaa sitä seuralaiselleen. Näissä maalauksissa kuuntelija nostetaan valokeilaan ja soittaja jää varjoon. Samoin tapahtuu tässä Teepöydän ääressä -maalauksessa. Näin teos korostaa kuuntelijoita, eikä soittajaa tarinan kertojana. Symboloiko maalauksessa soittaja taiteilijaa, joka varjosta kuvaa aihettaan vai onko maalaus vain teknisesti näin parempi?

Kaikkia pöydän ääressä -maalauksia yhdistää valon kuvaaminen, joka on yksi Elin Danielson-Gambogin taiteen keskeisistä piirteistä. Häntä kiehtoi valon ja varjon välinen kontrasti. Tässä Teepöydän ääressä -maalauksessa soittajan kasvot ovat siis varjossa, mutta sylissä oleva kitara ja hänen kätensä valossa. Myös soittajan vieressä sohvalla oleva tyhjä paikka kylpee valossa ja paikan tyhjyyttä korostetaan vielä valon lisäksi tyynyllä. Ikään kuin joku seurueesta puuttuisi. Elin teki matkansa Suomeen yksin, joten tyhjä paikka voisi kuulua Italiaan jääneelle puolisolle Raffaello Gambogille.

(Teksti: Taidehistorioitsija Virve Heininen)

Aihe Teepöydän ääressä
Tekniikka öljy
Signeerattu Kyllä
Korkeus 60
Leveys 81 cm
Lisätiedot

Kolme naista istuu pöydän ääressä teekupit edessään. Kaikki heistä on kuvattu osittain sivusuunnasta. Sohvalla istuvan, kitaraa näppäilevän henkilön kasvot jäävät lähes kokonaan varjoon kun taas kahden muun naisen profiilit loistavat valossa. Pöydän takana istuvan henkilön katse on suunnattu huulille nostettuun kuppiin, kun taas toinen heistä keskittyy katsomaan ja kuuntelemaan kitaraa soittavaa ystäväänsä. Maalaus on tehty 1900-luvun alussa. Tuolloin taiteilija Elin Danielson -Gambogi vieraili usein Suomessa, sillä hän oli kysytty muotokuvamaalari kotimaassaan. Tullessaan hän toi mukanaan Italiassa tehtyjä maalauksia näyttelyihin ja myyntiin Suomeen.

Elin Danielson-Gambogi tiesi jo hyvin varhain haluavansa taiteilijaksi ja aloitti opintonsa Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1876 vain 15-vuotiaana. Innokkaana taiteilijan alkuna hän halusi käyttää aikansa piirtämällä ja maalamalla. Isän varhaisen kuoleman jälkeen Elin muutti äitinsä ja sisarensa kanssa asumaan äidin lapsuudenkotiin. Siellä asuivat heidän lisäkseen Elinin täti, isotäti sekä eno perheineen. Lähistöllä asui lisää sukulaisia. Niinpä kotipiirissä riitti malleja. Näitä henkilöitä ikuistamalla hänestä kehittyi jo varhain hyvä henkilökuvaaja. Pöydän ääressä -aihe on tyypillinen Elin Danielson-Gambogille. Ollessaan yhdessä sukulaistensa kanssa hän mielellään maalasi heitä pöydän ääressä omiin askareisiinsa keskittyneinä. Tällainen pöydän ääreen kokoontuneiden henkilöiden kuvaaminen oli arkinen aihe. Ja arkisten aiheiden kuvaaminen oli tyypillistä realistiselle maalaussuuntaukselle, jonka salat Elin oppi Pariisin matkoillaan 1880-luvulla.

Samaa aihetta Elin Danielson-Gambogi maalasi myös Italiassa, jonne hän muutti avioiduttuaan italialaisen taiteilija Raffaello Gambogin kanssa vuonna 1898. Suomeen ystävilleen lähettämissään kirjeissä Elin kertoi miten heidän iltahetkiinsä Italiassa kuuluivat pöydän ääreen kokoontuneet ystävät ja musisointi. Kahdessa Italiassa maalatussa pöydän ääressä -aihetta kuvaavassa maalauksessa on toisena henkilönä Elinin puoliso Raffaello Gambogi. Ja molemmissa niistä maalauksista esiintyy myös kitara, toisessa Raffaello kuuntelee ja toisessa hän soittaa sitä seuralaiselleen. Näissä maalauksissa kuuntelija nostetaan valokeilaan ja soittaja jää varjoon. Samoin tapahtuu tässä Teepöydän ääressä -maalauksessa. Näin teos korostaa kuuntelijoita, eikä soittajaa tarinan kertojana. Symboloiko maalauksessa soittaja taiteilijaa, joka varjosta kuvaa aihettaan vai onko maalaus vain teknisesti näin parempi?

Kaikkia pöydän ääressä -maalauksia yhdistää valon kuvaaminen, joka on yksi Elin Danielson-Gambogin taiteen keskeisistä piirteistä. Häntä kiehtoi valon ja varjon välinen kontrasti. Tässä Teepöydän ääressä -maalauksessa soittajan kasvot ovat siis varjossa, mutta sylissä oleva kitara ja hänen kätensä valossa. Myös soittajan vieressä sohvalla oleva tyhjä paikka kylpee valossa ja paikan tyhjyyttä korostetaan vielä valon lisäksi tyynyllä. Ikään kuin joku seurueesta puuttuisi. Elin teki matkansa Suomeen yksin, joten tyhjä paikka voisi kuulua Italiaan jääneelle puolisolle Raffaello Gambogille.

(Teksti: Taidehistorioitsija Virve Heininen)

Lunastus

viiden (5) arkipäivän sisään osoitteessa Tehtaankatu 36, Helsinki. Huutokauppapäivän lisäksi arkisin klo 11-17 ja huutokauppaviikon ensimmäisenä lauantaina klo 11-15. 
Lue lisää täältä. Lunastusajan umpeuduttua perimme säilytysmaksun, joka on 5 €/kohde/arkipäivä (isokokoiset kohteet 10 €/kohde/arkipäivä).