349. Sivupöytä

hopeoitua pyökkiä, jossa runsaita puuleikkauksia, sarjassa rusetteja, nauhoja ja köynnöksiä, kulmissa uurteet, alaspäin kapenevat lehtikoristellut jalat. Pöytä on kuulunut Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n ja hänen puolisonsa Alexandra Feodorovan yksityisen puolen hopeasalonkiin Talvipalatsissa. Sen on suunnitellut arkkitehti N.V.Nabokov ja se on valmistettu mestari N.F. Svirskyn puusepänverstaassa Pietarissa vuonna 1894. - Kirjallisuus: Vadim Nesin; The Imperial Winter Palace during the reign of the last Emperor (1804-1917), Pietari 1999. Kalusto on kuvattuna sivuilla 124-126 sekä sivuilla 144-145   Nämä keisarinnan Hopeisen salongin kalusteet valmistettiin N.V. Svirskyn tehtaalla heti  Venäjän nuoren keisari Nikolai II ja Hessenin prinsessa Alixin häiden jälkeen 1894. Arkkitehti N.V. Nabokov, joka piirsi huonekalut, suunnitteli myös Pietarin Talvipalatsin yksityistilat yksityiskohtia myöten. Talvet keisariperhe asui Nevan varrella Pietarin Talvipalatsissa ja kesäisin he asuivat Tsarskoye Selossa tai Pietarhovissa. Nikolain ja Alexandran kruunajaisia vietettiin vajaat kaksi vuotta myöhemmin  toukokuussa 1896 Moskovan Kremlissä. Juhlallisuuksien aikana tuhannet ihmiset tallautuivat väkijoukon tavoitellessa kruunajaismuistolahjoja. Julkisista tilaisuuksista vetäytynyt keisarinna Aleksandra oli epäsuosittu kansan keskuudessa. Se, että hänen neljä ensimmäistä lasta olivat tyttöjä, ei parantanut hänen suosiotaan. Tyttäret olivat suuriruhtinatar Olga (1895), suuriruhtinatar Tatjana (1897), suuriruhtinatar Maria (1899) ja suuriruhtinatar Anastasia (1901). Kaivattu poikalapsi, Romanovien sukudynastian jatkon kannalta tärkeä, Suuriruhtinas Aleksei, syntyi vuonna 1904. Maailmansota jätti jälkeensä kurjan ja köyhän Venäjän ja Nikolaita pidettiin henkilökohtaisesti vastuussa tästä. Vuonna 1917 nälkäiset kansalaiset siirtyivät kaduille osoittamaan mieltään ja helmikuun vallankumous sai alkunsa. Nikolai II joutui luopumaan kruunusta ja koko keisarillista perhettä pidettiin vangittuna Aleksanterin-palatsissa. Uusi valtionjohto ei suonut perheen paeta ulkomaille vaan heidät siirrettiin ja pidetiin vangittuina Siperian Tobolskissa myös koko lokakuun vallankumouksen ajan.  Vuonna 1918 Nikolai ja Aleksandra lapsineen siirrettiin Jekaterinburgiin, jossa heidät heinäkuussa teloitettiin. Vuonna 1990 venäläiset viranomaiset onnistuivat paikantamaan heidän maalliset jäännöksensä ja 1998 Nikolai II, keisarinna Aleksandra ja heidän kolme tunnistettua lastaan haudattiin uudestaan juhlallisin menoin Pietarin Pietari-Paavalin katedraaliin. 1920-luvulla bolshevikit myivät käytännössä kaikki keisariperheen yksityiset kalusteet. Lähes kaikki niistä on nyt paikannettu, lukuun ottamatta visakoivuista makuuhuoneen kalustoa ja joitain yksittäisiä kalustojen osia jotka ovat kuuluneet Nikolai II:lle ja hänen vaimolleen Aleksandralle. (Teksti: Maria Ekman-Kolari) - Kirjallisuus: Vadim Nesin; The Imperial Winter Palace during the reign of the last Emperor (1804-1917), Pietari 1999. Kalusto on kuvattuna sivuilla 124-126 sekä sivuilla 144-145., kork. 65 cm, lev. 181 cm, syv. 56

Huutokauppa päättyi

Lähtöhinta

20 000 €

hopeoitua pyökkiä, jossa runsaita puuleikkauksia, sarjassa rusetteja, nauhoja ja köynnöksiä, kulmissa uurteet, alaspäin kapenevat lehtikoristellut jalat.

Pöytä on kuulunut Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n ja hänen puolisonsa Alexandra Feodorovan yksityisen puolen hopeasalonkiin Talvipalatsissa. Sen on suunnitellut arkkitehti N.V.Nabokov ja se on valmistettu mestari N.F. Svirskyn puusepänverstaassa Pietarissa vuonna 1894.

- Kirjallisuus: Vadim Nesin; The Imperial Winter Palace during the reign of the last Emperor (1804-1917), Pietari 1999. Kalusto on kuvattuna sivuilla 124-126 sekä sivuilla 144-145

 

Nämä keisarinnan Hopeisen salongin kalusteet valmistettiin N.V. Svirskyn tehtaalla heti  Venäjän nuoren keisari Nikolai II ja Hessenin prinsessa Alixin häiden jälkeen 1894. Arkkitehti N.V. Nabokov, joka piirsi huonekalut, suunnitteli myös Pietarin Talvipalatsin yksityistilat yksityiskohtia myöten. Talvet keisariperhe asui Nevan varrella Pietarin Talvipalatsissa ja kesäisin he asuivat Tsarskoye Selossa tai Pietarhovissa.

Nikolain ja Alexandran kruunajaisia vietettiin vajaat kaksi vuotta myöhemmin  toukokuussa 1896 Moskovan Kremlissä. Juhlallisuuksien aikana tuhannet ihmiset tallautuivat väkijoukon tavoitellessa kruunajaismuistolahjoja.

Julkisista tilaisuuksista vetäytynyt keisarinna Aleksandra oli epäsuosittu kansan keskuudessa. Se, että hänen neljä ensimmäistä lasta olivat tyttöjä, ei parantanut hänen suosiotaan. Tyttäret olivat suuriruhtinatar Olga (1895), suuriruhtinatar Tatjana (1897), suuriruhtinatar Maria (1899) ja suuriruhtinatar Anastasia (1901). Kaivattu poikalapsi, Romanovien sukudynastian jatkon kannalta tärkeä, Suuriruhtinas Aleksei, syntyi vuonna 1904. Maailmansota jätti jälkeensä kurjan ja köyhän Venäjän ja Nikolaita pidettiin henkilökohtaisesti vastuussa tästä.

Vuonna 1917 nälkäiset kansalaiset siirtyivät kaduille osoittamaan mieltään ja helmikuun vallankumous sai alkunsa. Nikolai II joutui luopumaan kruunusta ja koko keisarillista perhettä pidettiin vangittuna Aleksanterin-palatsissa. Uusi valtionjohto ei suonut perheen paeta ulkomaille vaan heidät siirrettiin ja pidetiin vangittuina Siperian Tobolskissa myös koko lokakuun vallankumouksen ajan.  Vuonna 1918 Nikolai ja Aleksandra lapsineen siirrettiin Jekaterinburgiin, jossa heidät heinäkuussa teloitettiin. Vuonna 1990 venäläiset viranomaiset onnistuivat paikantamaan heidän maalliset jäännöksensä ja 1998 Nikolai II, keisarinna Aleksandra ja heidän kolme tunnistettua lastaan haudattiin uudestaan juhlallisin menoin Pietarin Pietari-Paavalin katedraaliin.

1920-luvulla bolshevikit myivät käytännössä kaikki keisariperheen yksityiset kalusteet. Lähes kaikki niistä on nyt paikannettu, lukuun ottamatta visakoivuista makuuhuoneen kalustoa ja joitain yksittäisiä kalustojen osia jotka ovat kuuluneet Nikolai II:lle ja hänen vaimolleen Aleksandralle. (Teksti: Maria Ekman-Kolari)

- Kirjallisuus: Vadim Nesin; The Imperial Winter Palace during the reign of the last Emperor (1804-1917), Pietari 1999. Kalusto on kuvattuna sivuilla 124-126 sekä sivuilla 144-145.

Korkeus 65
Leveys 181
Syvyys, cm 56
Lisätiedot

hopeoitua pyökkiä, jossa runsaita puuleikkauksia, sarjassa rusetteja, nauhoja ja köynnöksiä, kulmissa uurteet, alaspäin kapenevat lehtikoristellut jalat.

Pöytä on kuulunut Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n ja hänen puolisonsa Alexandra Feodorovan yksityisen puolen hopeasalonkiin Talvipalatsissa. Sen on suunnitellut arkkitehti N.V.Nabokov ja se on valmistettu mestari N.F. Svirskyn puusepänverstaassa Pietarissa vuonna 1894.

- Kirjallisuus: Vadim Nesin; The Imperial Winter Palace during the reign of the last Emperor (1804-1917), Pietari 1999. Kalusto on kuvattuna sivuilla 124-126 sekä sivuilla 144-145

 

Nämä keisarinnan Hopeisen salongin kalusteet valmistettiin N.V. Svirskyn tehtaalla heti  Venäjän nuoren keisari Nikolai II ja Hessenin prinsessa Alixin häiden jälkeen 1894. Arkkitehti N.V. Nabokov, joka piirsi huonekalut, suunnitteli myös Pietarin Talvipalatsin yksityistilat yksityiskohtia myöten. Talvet keisariperhe asui Nevan varrella Pietarin Talvipalatsissa ja kesäisin he asuivat Tsarskoye Selossa tai Pietarhovissa.

Nikolain ja Alexandran kruunajaisia vietettiin vajaat kaksi vuotta myöhemmin  toukokuussa 1896 Moskovan Kremlissä. Juhlallisuuksien aikana tuhannet ihmiset tallautuivat väkijoukon tavoitellessa kruunajaismuistolahjoja.

Julkisista tilaisuuksista vetäytynyt keisarinna Aleksandra oli epäsuosittu kansan keskuudessa. Se, että hänen neljä ensimmäistä lasta olivat tyttöjä, ei parantanut hänen suosiotaan. Tyttäret olivat suuriruhtinatar Olga (1895), suuriruhtinatar Tatjana (1897), suuriruhtinatar Maria (1899) ja suuriruhtinatar Anastasia (1901). Kaivattu poikalapsi, Romanovien sukudynastian jatkon kannalta tärkeä, Suuriruhtinas Aleksei, syntyi vuonna 1904. Maailmansota jätti jälkeensä kurjan ja köyhän Venäjän ja Nikolaita pidettiin henkilökohtaisesti vastuussa tästä.

Vuonna 1917 nälkäiset kansalaiset siirtyivät kaduille osoittamaan mieltään ja helmikuun vallankumous sai alkunsa. Nikolai II joutui luopumaan kruunusta ja koko keisarillista perhettä pidettiin vangittuna Aleksanterin-palatsissa. Uusi valtionjohto ei suonut perheen paeta ulkomaille vaan heidät siirrettiin ja pidetiin vangittuina Siperian Tobolskissa myös koko lokakuun vallankumouksen ajan.  Vuonna 1918 Nikolai ja Aleksandra lapsineen siirrettiin Jekaterinburgiin, jossa heidät heinäkuussa teloitettiin. Vuonna 1990 venäläiset viranomaiset onnistuivat paikantamaan heidän maalliset jäännöksensä ja 1998 Nikolai II, keisarinna Aleksandra ja heidän kolme tunnistettua lastaan haudattiin uudestaan juhlallisin menoin Pietarin Pietari-Paavalin katedraaliin.

1920-luvulla bolshevikit myivät käytännössä kaikki keisariperheen yksityiset kalusteet. Lähes kaikki niistä on nyt paikannettu, lukuun ottamatta visakoivuista makuuhuoneen kalustoa ja joitain yksittäisiä kalustojen osia jotka ovat kuuluneet Nikolai II:lle ja hänen vaimolleen Aleksandralle. (Teksti: Maria Ekman-Kolari)

- Kirjallisuus: Vadim Nesin; The Imperial Winter Palace during the reign of the last Emperor (1804-1917), Pietari 1999. Kalusto on kuvattuna sivuilla 124-126 sekä sivuilla 144-145.