1. Sokerimalja

Johan Keckfors, Oulu 1824, empire, kaiverrettu lehtioksaboordi, maljaa koristavat lehdet ja kolmijakoista jalustaa leijonantassut, kuulajalat, taittuva kädensija filigraanityötä, kork. 15 cm - kirjallisuus: tämä sokerikko on kuvattu ja luetteloitu kirjoissa Tyra Borg “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" kuva nro 229, luettelo s. 405; “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle” kuva nro 53 s. 61 (Fagerström & Juntikka 1996) Osa Johan Keckforsin esineiden viehätystä ovat niiden provinsiaaliset ja juuri vanhalle oululaiselle hopealle tunnusomaiset piirteet. Keckfors oli muiden oululaisten hopea- ja kultaseppien tapaan mieltynyt esimerkiksi filigraanitekniikkaan. Omaleimainen filigraanityönä toteutettu kädensija on muun muassa vuonna 1823 tehdyssä kermakossa (yksityiskokoelma) ja tässä 1824 valmistuneessa sokerimaljassa. Molemmat esineet on kuvattu ja esitelty tutkija Raimo Fagerströmin sanoin oululaista antiikkihopeaa käsittelevässä kirjassa “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle”. Kirjan julkaisuvuonna 1996 tämä sokerikko kuului kotimaiseen yksityiskokoelmaan. Tyra Borgin teoksessa “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" vuodelta 1935 sokerimaljan omistajaksi on luetteloitu rouva Ida Marielius, Oulu.
Johan Keckfors, Oulu 1824, empire, kaiverrettu lehtioksaboordi, maljaa koristavat lehdet ja kolmijakoista jalustaa leijonantassut, kuulajalat, taittuva kädensija filigraanityötä, kork. 15 cm - kirjallisuus: tämä sokerikko on kuvattu ja luetteloitu kirjoissa Tyra Borg “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" kuva nro 229, luettelo s. 405; “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle” kuva nro 53 s. 61 (Fagerström & Juntikka 1996) Osa Johan Keckforsin esineiden viehätystä ovat niiden provinsiaaliset ja juuri vanhalle oululaiselle hopealle tunnusomaiset piirteet. Keckfors oli muiden oululaisten hopea- ja kultaseppien tapaan mieltynyt esimerkiksi filigraanitekniikkaan. Omaleimainen filigraanityönä toteutettu kädensija on muun muassa vuonna 1823 tehdyssä kermakossa (yksityiskokoelma) ja tässä 1824 valmistuneessa sokerimaljassa. Molemmat esineet on kuvattu ja esitelty tutkija Raimo Fagerströmin sanoin oululaista antiikkihopeaa käsittelevässä kirjassa “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle”. Kirjan julkaisuvuonna 1996 tämä sokerikko kuului kotimaiseen yksityiskokoelmaan. Tyra Borgin teoksessa “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" vuodelta 1935 sokerimaljan omistajaksi on luetteloitu rouva Ida Marielius, Oulu.

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

1 800 €

Lähtöhinta

3 000 €
Johan Keckfors, Oulu 1824, empire, kaiverrettu lehtioksaboordi, maljaa koristavat lehdet ja kolmijakoista jalustaa leijonantassut, kuulajalat, taittuva kädensija filigraanityötä, kork. 15 cm - kirjallisuus: tämä sokerikko on kuvattu ja luetteloitu kirjoissa Tyra Borg “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" kuva nro 229, luettelo s. 405; “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle” kuva nro 53 s. 61 (Fagerström & Juntikka 1996) Osa Johan Keckforsin esineiden viehätystä ovat niiden provinsiaaliset ja juuri vanhalle oululaiselle hopealle tunnusomaiset piirteet. Keckfors oli muiden oululaisten hopea- ja kultaseppien tapaan mieltynyt esimerkiksi filigraanitekniikkaan. Omaleimainen filigraanityönä toteutettu kädensija on muun muassa vuonna 1823 tehdyssä kermakossa (yksityiskokoelma) ja tässä 1824 valmistuneessa sokerimaljassa. Molemmat esineet on kuvattu ja esitelty tutkija Raimo Fagerströmin sanoin oululaista antiikkihopeaa käsittelevässä kirjassa “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle”. Kirjan julkaisuvuonna 1996 tämä sokerikko kuului kotimaiseen yksityiskokoelmaan. Tyra Borgin teoksessa “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" vuodelta 1935 sokerimaljan omistajaksi on luetteloitu rouva Ida Marielius, Oulu.
Lisätiedot Johan Keckfors, Oulu 1824, empire, kaiverrettu lehtioksaboordi, maljaa koristavat lehdet ja kolmijakoista jalustaa leijonantassut, kuulajalat, taittuva kädensija filigraanityötä, kork. 15 cm - kirjallisuus: tämä sokerikko on kuvattu ja luetteloitu kirjoissa Tyra Borg “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" kuva nro 229, luettelo s. 405; “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle” kuva nro 53 s. 61 (Fagerström & Juntikka 1996) Osa Johan Keckforsin esineiden viehätystä ovat niiden provinsiaaliset ja juuri vanhalle oululaiselle hopealle tunnusomaiset piirteet. Keckfors oli muiden oululaisten hopea- ja kultaseppien tapaan mieltynyt esimerkiksi filigraanitekniikkaan. Omaleimainen filigraanityönä toteutettu kädensija on muun muassa vuonna 1823 tehdyssä kermakossa (yksityiskokoelma) ja tässä 1824 valmistuneessa sokerimaljassa. Molemmat esineet on kuvattu ja esitelty tutkija Raimo Fagerströmin sanoin oululaista antiikkihopeaa käsittelevässä kirjassa “Hopean hohdetta. Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle”. Kirjan julkaisuvuonna 1996 tämä sokerikko kuului kotimaiseen yksityiskokoelmaan. Tyra Borgin teoksessa “Guld och silversmeder i Finland 1373-1873" vuodelta 1935 sokerimaljan omistajaksi on luetteloitu rouva Ida Marielius, Oulu.