52. Reidar Särestöniemi (1925-1981)*

Eromme jälkeen ei tule koskaan kevättä heille

öljy, sign. -75, Lappilaisen taiteilijan Reidar Särestöniemen teoksissa luonto ja mielikuvituksellinen eläinmaailma on läsnä. Särestöniemen teoksissa kaksi visuaalista maailmaa – äidin synnyinkoti Vesisaaressa Norjassa ja isän Ounasjoen rannalla seissyt Särestö – usein yhdistyvät. Taikauskoisuus ja saamelaiskulttuuri toivat töihin oman, mystisen lisänsä.   Särestöniemi hankki laajan taidekoulutuksen; ensin Suomen Taideakatemiassa 1947-1952, maalaten samaan aikaan myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella. 1950-luvulla hän matkusti myös Italiaan ja Ranskaan, ja myöhemmin Leningradiin, opiskellakseen Ilja Repin-instituutissa. Opeista ja kokemuksista paisui bysanttilaiseen kuvaperinteeseen nojaava visuaalinen maailma, joka täydentyi luontoon liittyvällä syvällisellä pohdiskelulla.   Eri vuorokauden- ja vuodenajat esiintyvät teoksissa usein limittäin, samoin hahmot saattavat muuttaa muotoaan totutusta. On hylkeitä, riekkoja, ilveksiä, omakuvaa karhuna tai partasuuna.  Mikään ei ole varsinaisesti todellista, ja samalla kaikki on totta – Reidarin unelmien maailma, jossa on alitajunnan piirteitä ja kauneutta Pohjoisen maisemista. Vahvojen sävyjen päällekkäinen käyttö, yllätyksellisyys ja muotojen liikkeet tuovat esiin sieluntiloja, joita ei löydä kukaan muu kuin Särestöniemen katsoja.   Kirjallisuus: kuvattu teoksessa Aalto (1976), s. 106. Taiteilija on lahjoittanut teoksen kuvan julkaisuoikeuden WWF:lle ja Maailman Luonnonsäätiön Suomen rahaston julkaisemiin kortteihin. , 134x150

Huutokauppa päättyi 23.11.2019

Vasarahinta 55 000 €

Lähtöhinta

80 000 €

Lappilaisen taiteilijan Reidar Särestöniemen teoksissa luonto ja mielikuvituksellinen eläinmaailma on läsnä. Särestöniemen teoksissa kaksi visuaalista maailmaa – äidin synnyinkoti Vesisaaressa Norjassa ja isän Ounasjoen rannalla seissyt Särestö – usein yhdistyvät. Taikauskoisuus ja saamelaiskulttuuri toivat töihin oman, mystisen lisänsä.

 

Särestöniemi hankki laajan taidekoulutuksen; ensin Suomen Taideakatemiassa 1947-1952, maalaten samaan aikaan myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella. 1950-luvulla hän matkusti myös Italiaan ja Ranskaan, ja myöhemmin Leningradiin, opiskellakseen Ilja Repin-instituutissa. Opeista ja kokemuksista paisui bysanttilaiseen kuvaperinteeseen nojaava visuaalinen maailma, joka täydentyi luontoon liittyvällä syvällisellä pohdiskelulla.

 

Eri vuorokauden- ja vuodenajat esiintyvät teoksissa usein limittäin, samoin hahmot saattavat muuttaa muotoaan totutusta. On hylkeitä, riekkoja, ilveksiä, omakuvaa karhuna tai partasuuna.  Mikään ei ole varsinaisesti todellista, ja samalla kaikki on totta – Reidarin unelmien maailma, jossa on alitajunnan piirteitä ja kauneutta Pohjoisen maisemista. Vahvojen sävyjen päällekkäinen käyttö, yllätyksellisyys ja muotojen liikkeet tuovat esiin sieluntiloja, joita ei löydä kukaan muu kuin Särestöniemen katsoja.

 

Kirjallisuus: kuvattu teoksessa Aalto (1976), s. 106. Taiteilija on lahjoittanut teoksen kuvan julkaisuoikeuden WWF:lle ja Maailman Luonnonsäätiön Suomen rahaston julkaisemiin kortteihin. 

Aihe Eromme jälkeen ei tule koskaan kevättä heille
Tekniikka öljy
Signeerattu Kyllä
Sign. -75
Korkeus 134
Leveys 150
Lisätiedot

Lappilaisen taiteilijan Reidar Särestöniemen teoksissa luonto ja mielikuvituksellinen eläinmaailma on läsnä. Särestöniemen teoksissa kaksi visuaalista maailmaa – äidin synnyinkoti Vesisaaressa Norjassa ja isän Ounasjoen rannalla seissyt Särestö – usein yhdistyvät. Taikauskoisuus ja saamelaiskulttuuri toivat töihin oman, mystisen lisänsä.

 

Särestöniemi hankki laajan taidekoulutuksen; ensin Suomen Taideakatemiassa 1947-1952, maalaten samaan aikaan myös Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella. 1950-luvulla hän matkusti myös Italiaan ja Ranskaan, ja myöhemmin Leningradiin, opiskellakseen Ilja Repin-instituutissa. Opeista ja kokemuksista paisui bysanttilaiseen kuvaperinteeseen nojaava visuaalinen maailma, joka täydentyi luontoon liittyvällä syvällisellä pohdiskelulla.

 

Eri vuorokauden- ja vuodenajat esiintyvät teoksissa usein limittäin, samoin hahmot saattavat muuttaa muotoaan totutusta. On hylkeitä, riekkoja, ilveksiä, omakuvaa karhuna tai partasuuna.  Mikään ei ole varsinaisesti todellista, ja samalla kaikki on totta – Reidarin unelmien maailma, jossa on alitajunnan piirteitä ja kauneutta Pohjoisen maisemista. Vahvojen sävyjen päällekkäinen käyttö, yllätyksellisyys ja muotojen liikkeet tuovat esiin sieluntiloja, joita ei löydä kukaan muu kuin Särestöniemen katsoja.

 

Kirjallisuus: kuvattu teoksessa Aalto (1976), s. 106. Taiteilija on lahjoittanut teoksen kuvan julkaisuoikeuden WWF:lle ja Maailman Luonnonsäätiön Suomen rahaston julkaisemiin kortteihin. 

Lunastus

viiden (5) arkipäivän sisään osoitteessa Tehtaankatu 36, Helsinki. Huutokauppapäivän lisäksi arkisin klo 11-17 ja huutokauppaviikon ensimmäisenä lauantaina klo 11-15. 
Lue lisää täältä. Lunastusajan umpeuduttua perimme säilytysmaksun, joka on 5 €/kohde/arkipäivä (isokokoiset kohteet 10 €/kohde/arkipäivä).