Mascitti-Lindh, Francesca (1931-) Katso täysikokoinen kuva

1. Mascitti-Lindh, Francesca (1931-)

Piippukannu, n. 1956, Arabia, kivitavara, ruskea lasitus, sign. FML Arabia, kork. 38 cm Francesca Lindh (tunnetaan myös kaksoisnimellä Mascitti-Lindh) kuuluu niihin Arabian taiteilijoihin, joiden läpimurto tapahtui 1950-luvulla yhtaikaa suomalaisen muotoilun kansainvälisen menestysaallon kanssa. Francesca Lindh syntyi Italiassa, mutta muutti äitinsä kotimaahan Suomeen oltuaan pari vuotta taidekoulussa Roomassa. Vuosina 1949-52 hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä. Yhdessä opiskelutoverinsa Richard Lindhin kanssa hän perusti oman työhuoneen, jossa pari teki lähinnä käyttöesineitä reilun vuoden ajan. Tuotteet herättivät huomiota siinä määrin, että vuonna 1955 Francesca Lindh kiinnitettiin Arabian posliinitehtaan taideosastolle. Siellä hän työskenteli vuoteen 1989 saakka. Tuolloin hän oli ehtinyt ylläpitää reilun kymmenen vuoden ajan myös omaa studiota, jonka puitteissa hänen luomistyönsä on jatkanut tähän päivään saakka. Muotoilijana Francesca Lindh keskittyi aluksi klassisiin dreijattuihin muotoihin, joihin hän lisäsi persoonallisia sävyjä materiaalivalinnan, värityksen ja muodon avulla. Yhdistämällä erityyppisiä savilaatuja hän laajensi repertuaariaan yhä moninaisempiin ja vaativampiin ratkaisuihin. Pikkuhiljaa etelänmaalainen temperamentti otti vallan myös muodon hahmottelussa. Kulhoista ja maljakoista tuli yhä mielikuvituksellisempia, ja ajoittain niihin ilmestyi saveen raaputettua tai painettua koristelua, mikä korosti esineen luonnetta uniikkina taide-esineenä. Askel tästä kohti eri tavoin muovailtuja ja pintakäsiteltyjä keraamisia laattoja tai reliefejä ei ollut pitkä. Sittemmin Francesca Lindh on jatkanut tällä tiellä. Keraamiset taulut ja vapaasti muotoillut esineet muodostavat merkittävän osan hänen tuotantoaan, suhteellisen askeettisista, yksinkertaisen idean varaan rakentuvista muotoratkaisuista reheviin ja räiskyviin sommitelmiin, joissa on usein vaikutteita luonnonaiheista. Hän on toteuttanut myös joitakin monumentaaliteoksia, muun muassa seinäreliefin Hannoverissa sijaitsevan tehdaskonttorin pääsisäänkäyntiin sekä monumentaalisen Elämänpuun, useasta osasta pilarin ympärille kootun komposition Arabian tehtaalle Helsinkiin. Francesca Lindh on osallistunut useisiin suomalaista muotoilua esitteleviin näyttelyihin eri puolilla maailmaa ja hän on pitänyt yhteensä parikymmentä yksityisnäyttelyä sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 1956 hän sai ensimmäisen palkinnon Museum of Contemporary Crafts –museon näyttelyssä New Yorkissa, minkä jälkeen palkinnot ja kunniamaininnat ovat seuranneet toinen toistaan, mm. vuoden 1957 Milanon Triennalessa ja Faenzan keramiikkakatselmuksissa 1972, 1973, 1974 ja 1977. Francesca Lindh on edustettuna useiden tunnettujen 1museoiden kokoelmissa ympäri maailman, alkaen Arabian museosta, jossa keramiikkataiteilija itse toimi museonhoitajana 1973-75. (teksti: Erik Kruskopf)
Piippukannu, n. 1956, Arabia, kivitavara, ruskea lasitus, sign. FML Arabia, kork. 38 cm Francesca Lindh (tunnetaan myös kaksoisnimellä Mascitti-Lindh) kuuluu niihin Arabian taiteilijoihin, joiden läpimurto tapahtui 1950-luvulla yhtaikaa suomalaisen muotoilun kansainvälisen menestysaallon kanssa. Francesca Lindh syntyi Italiassa, mutta muutti äitinsä kotimaahan Suomeen oltuaan pari vuotta taidekoulussa Roomassa. Vuosina 1949-52 hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä. Yhdessä opiskelutoverinsa Richard Lindhin kanssa hän perusti oman työhuoneen, jossa pari teki lähinnä käyttöesineitä reilun vuoden ajan. Tuotteet herättivät huomiota siinä määrin, että vuonna 1955 Francesca Lindh kiinnitettiin Arabian posliinitehtaan taideosastolle. Siellä hän työskenteli vuoteen 1989 saakka. Tuolloin hän oli ehtinyt ylläpitää reilun kymmenen vuoden ajan myös omaa studiota, jonka puitteissa hänen luomistyönsä on jatkanut tähän päivään saakka. Muotoilijana Francesca Lindh keskittyi aluksi klassisiin dreijattuihin muotoihin, joihin hän lisäsi persoonallisia sävyjä materiaalivalinnan, värityksen ja muodon avulla. Yhdistämällä erityyppisiä savilaatuja hän laajensi repertuaariaan yhä moninaisempiin ja vaativampiin ratkaisuihin. Pikkuhiljaa etelänmaalainen temperamentti otti vallan myös muodon hahmottelussa. Kulhoista ja maljakoista tuli yhä mielikuvituksellisempia, ja ajoittain niihin ilmestyi saveen raaputettua tai painettua koristelua, mikä korosti esineen luonnetta uniikkina taide-esineenä. Askel tästä kohti eri tavoin muovailtuja ja pintakäsiteltyjä keraamisia laattoja tai reliefejä ei ollut pitkä. Sittemmin Francesca Lindh on jatkanut tällä tiellä. Keraamiset taulut ja vapaasti muotoillut esineet muodostavat merkittävän osan hänen tuotantoaan, suhteellisen askeettisista, yksinkertaisen idean varaan rakentuvista muotoratkaisuista reheviin ja räiskyviin sommitelmiin, joissa on usein vaikutteita luonnonaiheista. Hän on toteuttanut myös joitakin monumentaaliteoksia, muun muassa seinäreliefin Hannoverissa sijaitsevan tehdaskonttorin pääsisäänkäyntiin sekä monumentaalisen Elämänpuun, useasta osasta pilarin ympärille kootun komposition Arabian tehtaalle Helsinkiin. Francesca Lindh on osallistunut useisiin suomalaista muotoilua esitteleviin näyttelyihin eri puolilla maailmaa ja hän on pitänyt yhteensä parikymmentä yksityisnäyttelyä sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 1956 hän sai ensimmäisen palkinnon Museum of Contemporary Crafts –museon näyttelyssä New Yorkissa, minkä jälkeen palkinnot ja kunniamaininnat ovat seuranneet toinen toistaan, mm. vuoden 1957 Milanon Triennalessa ja Faenzan keramiikkakatselmuksissa 1972, 1973, 1974 ja 1977. Francesca Lindh on edustettuna useiden tunnettujen 1museoiden kokoelmissa ympäri maailman, alkaen Arabian museosta, jossa keramiikkataiteilija itse toimi museonhoitajana 1973-75. (teksti: Erik Kruskopf)

Huutokauppa päättyi

Lähtöhinta

300 €
Piippukannu, n. 1956, Arabia, kivitavara, ruskea lasitus, sign. FML Arabia, kork. 38 cm Francesca Lindh (tunnetaan myös kaksoisnimellä Mascitti-Lindh) kuuluu niihin Arabian taiteilijoihin, joiden läpimurto tapahtui 1950-luvulla yhtaikaa suomalaisen muotoilun kansainvälisen menestysaallon kanssa. Francesca Lindh syntyi Italiassa, mutta muutti äitinsä kotimaahan Suomeen oltuaan pari vuotta taidekoulussa Roomassa. Vuosina 1949-52 hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä. Yhdessä opiskelutoverinsa Richard Lindhin kanssa hän perusti oman työhuoneen, jossa pari teki lähinnä käyttöesineitä reilun vuoden ajan. Tuotteet herättivät huomiota siinä määrin, että vuonna 1955 Francesca Lindh kiinnitettiin Arabian posliinitehtaan taideosastolle. Siellä hän työskenteli vuoteen 1989 saakka. Tuolloin hän oli ehtinyt ylläpitää reilun kymmenen vuoden ajan myös omaa studiota, jonka puitteissa hänen luomistyönsä on jatkanut tähän päivään saakka. Muotoilijana Francesca Lindh keskittyi aluksi klassisiin dreijattuihin muotoihin, joihin hän lisäsi persoonallisia sävyjä materiaalivalinnan, värityksen ja muodon avulla. Yhdistämällä erityyppisiä savilaatuja hän laajensi repertuaariaan yhä moninaisempiin ja vaativampiin ratkaisuihin. Pikkuhiljaa etelänmaalainen temperamentti otti vallan myös muodon hahmottelussa. Kulhoista ja maljakoista tuli yhä mielikuvituksellisempia, ja ajoittain niihin ilmestyi saveen raaputettua tai painettua koristelua, mikä korosti esineen luonnetta uniikkina taide-esineenä. Askel tästä kohti eri tavoin muovailtuja ja pintakäsiteltyjä keraamisia laattoja tai reliefejä ei ollut pitkä. Sittemmin Francesca Lindh on jatkanut tällä tiellä. Keraamiset taulut ja vapaasti muotoillut esineet muodostavat merkittävän osan hänen tuotantoaan, suhteellisen askeettisista, yksinkertaisen idean varaan rakentuvista muotoratkaisuista reheviin ja räiskyviin sommitelmiin, joissa on usein vaikutteita luonnonaiheista. Hän on toteuttanut myös joitakin monumentaaliteoksia, muun muassa seinäreliefin Hannoverissa sijaitsevan tehdaskonttorin pääsisäänkäyntiin sekä monumentaalisen Elämänpuun, useasta osasta pilarin ympärille kootun komposition Arabian tehtaalle Helsinkiin. Francesca Lindh on osallistunut useisiin suomalaista muotoilua esitteleviin näyttelyihin eri puolilla maailmaa ja hän on pitänyt yhteensä parikymmentä yksityisnäyttelyä sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 1956 hän sai ensimmäisen palkinnon Museum of Contemporary Crafts –museon näyttelyssä New Yorkissa, minkä jälkeen palkinnot ja kunniamaininnat ovat seuranneet toinen toistaan, mm. vuoden 1957 Milanon Triennalessa ja Faenzan keramiikkakatselmuksissa 1972, 1973, 1974 ja 1977. Francesca Lindh on edustettuna useiden tunnettujen 1museoiden kokoelmissa ympäri maailman, alkaen Arabian museosta, jossa keramiikkataiteilija itse toimi museonhoitajana 1973-75. (teksti: Erik Kruskopf)
Lisätiedot Piippukannu, n. 1956, Arabia, kivitavara, ruskea lasitus, sign. FML Arabia, kork. 38 cm Francesca Lindh (tunnetaan myös kaksoisnimellä Mascitti-Lindh) kuuluu niihin Arabian taiteilijoihin, joiden läpimurto tapahtui 1950-luvulla yhtaikaa suomalaisen muotoilun kansainvälisen menestysaallon kanssa. Francesca Lindh syntyi Italiassa, mutta muutti äitinsä kotimaahan Suomeen oltuaan pari vuotta taidekoulussa Roomassa. Vuosina 1949-52 hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä. Yhdessä opiskelutoverinsa Richard Lindhin kanssa hän perusti oman työhuoneen, jossa pari teki lähinnä käyttöesineitä reilun vuoden ajan. Tuotteet herättivät huomiota siinä määrin, että vuonna 1955 Francesca Lindh kiinnitettiin Arabian posliinitehtaan taideosastolle. Siellä hän työskenteli vuoteen 1989 saakka. Tuolloin hän oli ehtinyt ylläpitää reilun kymmenen vuoden ajan myös omaa studiota, jonka puitteissa hänen luomistyönsä on jatkanut tähän päivään saakka. Muotoilijana Francesca Lindh keskittyi aluksi klassisiin dreijattuihin muotoihin, joihin hän lisäsi persoonallisia sävyjä materiaalivalinnan, värityksen ja muodon avulla. Yhdistämällä erityyppisiä savilaatuja hän laajensi repertuaariaan yhä moninaisempiin ja vaativampiin ratkaisuihin. Pikkuhiljaa etelänmaalainen temperamentti otti vallan myös muodon hahmottelussa. Kulhoista ja maljakoista tuli yhä mielikuvituksellisempia, ja ajoittain niihin ilmestyi saveen raaputettua tai painettua koristelua, mikä korosti esineen luonnetta uniikkina taide-esineenä. Askel tästä kohti eri tavoin muovailtuja ja pintakäsiteltyjä keraamisia laattoja tai reliefejä ei ollut pitkä. Sittemmin Francesca Lindh on jatkanut tällä tiellä. Keraamiset taulut ja vapaasti muotoillut esineet muodostavat merkittävän osan hänen tuotantoaan, suhteellisen askeettisista, yksinkertaisen idean varaan rakentuvista muotoratkaisuista reheviin ja räiskyviin sommitelmiin, joissa on usein vaikutteita luonnonaiheista. Hän on toteuttanut myös joitakin monumentaaliteoksia, muun muassa seinäreliefin Hannoverissa sijaitsevan tehdaskonttorin pääsisäänkäyntiin sekä monumentaalisen Elämänpuun, useasta osasta pilarin ympärille kootun komposition Arabian tehtaalle Helsinkiin. Francesca Lindh on osallistunut useisiin suomalaista muotoilua esitteleviin näyttelyihin eri puolilla maailmaa ja hän on pitänyt yhteensä parikymmentä yksityisnäyttelyä sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 1956 hän sai ensimmäisen palkinnon Museum of Contemporary Crafts –museon näyttelyssä New Yorkissa, minkä jälkeen palkinnot ja kunniamaininnat ovat seuranneet toinen toistaan, mm. vuoden 1957 Milanon Triennalessa ja Faenzan keramiikkakatselmuksissa 1972, 1973, 1974 ja 1977. Francesca Lindh on edustettuna useiden tunnettujen 1museoiden kokoelmissa ympäri maailman, alkaen Arabian museosta, jossa keramiikkataiteilija itse toimi museonhoitajana 1973-75. (teksti: Erik Kruskopf)
  • Tehtaankatu 27, 00150 Helsinki
  • tehtaankatu@hagelstam.fi
  • 09 6877 610
  • Tehtaankatu 36, 00150 Helsinki
  • hagelstam@hagelstam.fi
  • 09 6877 990