26. Henry Ericsson

Malja "Yöllinen lentohyökkäys"

sign. H E-son, 1920-luvulla nuori, itsenäinen Suomi pyrki eroon menneestä roolistaan suurvallan alamaisena ja luomaan itselleen uuden kansallisen identiteetin. Haluttiin myös esittäytyä Euroopan suurilla näyttämöillä länteen suuntaavana selviytyjänä sekä modernina skandinaavisena sivistysvaltiona, joka omaa rikkaan perinteen ja kulttuurin. Vastaperustetun Suomen Ulkoasiainministeriön tehtäväksi tuli edistää tätä mielikuvaa Euroopassa. Kun Suomelle tarjottiin edustushuone Pariisin suuressa taideteollisuusnäyttelyssä vuonna 1925, päätettiin osallistua vaatimattomista lähtökohdista huolimatta. Hanketta vaikeutti erinäiset rahoitus- ja järjestelyvaikeudet, mutta Suomen ”Salon d’Honneur”  koettiin kuitenkin onnistuneeksi ensiaskeleeksi kohti kansainvälistä näkyvyyttä. Tästä rohkaistuneena ryhdyttiin pian suunnittelemaan isompaa esiintymistä Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929. Taiteilija Henry Ericsson valittiin osalliseksi suunnittelemaan Suomen osastoa Pariisin taideteollisuusnäyttelyyn 1925 ja Barcelonassa hän oli jälleen hyvin keskeisessä asemassa, sekä suunnittelijana että monialaisena taiteilijana. Hänen kuuluisia, Riihimäen Lasi Oy:lle suunnittelemia lasiesineitä olivat näyttelyssä esiteltyjä, Espanjan kuninkaalle Alfonso XIII lahjoitettu malja ”Kuninkaan kunnialahja” ja Barcelonan kaupungille osoitettu ”Barcelona”-pokaali, jossa oli kaiverruksin kuvattuna Helsingin eteläsatama ja tuomiokirkko. Barcelonassa 1929 esitelty, isokokoinen malja ”Yöllinen lentohyökkäys” on mielenkiintoinen ja aiheeltaan huomiota herättävä poikkeus Ericssonin muista näyttelyesineistä. Siinä missä muissa viitataan tyylillisesti klassisiin aiheisiin ja runollisiin luonnonkuvauksiin, kuvataan tässä suurkaupungin yötaivasta tähystäviä valokeiloja ja yläilmoilla liitäviä lentokoneita. Art Deco-hengessä esteettisesti stilisoituun sommitelmaan syntyy aiheen kautta syvempi ulottuvuus. Omaperäinen ja pysäyttävä aihe luo tilaa moninaisille tulkinnoille. Nimi herättää uhkaavan tunnelman ja siitä voi havaita uusien, ihmeellisten teknologisten saavutusten mukana tuomaa pimeämpää puolta, modernin sodankäynnin kauheutta. Lentokoneet voidaan nähdä myös vertauskuvana modernismin mullistavasta, kenties jopa uhkaavasta läpimurrosta esteettisellä ja poliittisella maailmankartalla.  Suomen osallistuminen Barcelonan maailmannäyttelyyn oli suurmenestys ja korkeita palkintoja myönnettiin usealle näytteilleasettajalle. Henry Ericssonin suunnittelemat lasiesineet toivat Barcelonassa Riihimäen Lasille korkeimman kunniapalkinnon, suuren kultamitalin ja Grand Prix-diplomin. , kork. 20 cm, halk. 26 cm

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

5 000 €

Lähtöhinta

5 000 €

1920-luvulla nuori, itsenäinen Suomi pyrki eroon menneestä roolistaan suurvallan alamaisena ja luomaan itselleen uuden kansallisen identiteetin. Haluttiin myös esittäytyä Euroopan suurilla näyttämöillä länteen suuntaavana selviytyjänä sekä modernina skandinaavisena sivistysvaltiona, joka omaa rikkaan perinteen ja kulttuurin. Vastaperustetun Suomen Ulkoasiainministeriön tehtäväksi tuli edistää tätä mielikuvaa Euroopassa.

Kun Suomelle tarjottiin edustushuone Pariisin suuressa taideteollisuusnäyttelyssä vuonna 1925, päätettiin osallistua vaatimattomista lähtökohdista huolimatta. Hanketta vaikeutti erinäiset rahoitus- ja järjestelyvaikeudet, mutta Suomen ”Salon d’Honneur”  koettiin kuitenkin onnistuneeksi ensiaskeleeksi kohti kansainvälistä näkyvyyttä. Tästä rohkaistuneena ryhdyttiin pian suunnittelemaan isompaa esiintymistä Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929.

Taiteilija Henry Ericsson valittiin osalliseksi suunnittelemaan Suomen osastoa Pariisin taideteollisuusnäyttelyyn 1925 ja Barcelonassa hän oli jälleen hyvin keskeisessä asemassa, sekä suunnittelijana että monialaisena taiteilijana. Hänen kuuluisia, Riihimäen Lasi Oy:lle suunnittelemia lasiesineitä olivat näyttelyssä esiteltyjä, Espanjan kuninkaalle Alfonso XIII lahjoitettu malja ”Kuninkaan kunnialahja” ja Barcelonan kaupungille osoitettu ”Barcelona”-pokaali, jossa oli kaiverruksin kuvattuna Helsingin eteläsatama ja tuomiokirkko.

Barcelonassa 1929 esitelty, isokokoinen malja ”Yöllinen lentohyökkäys” on mielenkiintoinen ja aiheeltaan huomiota herättävä poikkeus Ericssonin muista näyttelyesineistä. Siinä missä muissa viitataan tyylillisesti klassisiin aiheisiin ja runollisiin luonnonkuvauksiin, kuvataan tässä suurkaupungin yötaivasta tähystäviä valokeiloja ja yläilmoilla liitäviä lentokoneita. Art Deco-hengessä esteettisesti stilisoituun sommitelmaan syntyy aiheen kautta syvempi ulottuvuus. Omaperäinen ja pysäyttävä aihe luo tilaa moninaisille tulkinnoille. Nimi herättää uhkaavan tunnelman ja siitä voi havaita uusien, ihmeellisten teknologisten saavutusten mukana tuomaa pimeämpää puolta, modernin sodankäynnin kauheutta. Lentokoneet voidaan nähdä myös vertauskuvana modernismin mullistavasta, kenties jopa uhkaavasta läpimurrosta esteettisellä ja poliittisella maailmankartalla. 

Suomen osallistuminen Barcelonan maailmannäyttelyyn oli suurmenestys ja korkeita palkintoja myönnettiin usealle näytteilleasettajalle. Henry Ericssonin suunnittelemat lasiesineet toivat Barcelonassa Riihimäen Lasille korkeimman kunniapalkinnon, suuren kultamitalin ja Grand Prix-diplomin. 


Aihe Malja "Yöllinen lentohyökkäys"
Signeerattu Kyllä
Sign. H E-son
Korkeus 20
Halkaisija, cm 26
Lisätiedot

1920-luvulla nuori, itsenäinen Suomi pyrki eroon menneestä roolistaan suurvallan alamaisena ja luomaan itselleen uuden kansallisen identiteetin. Haluttiin myös esittäytyä Euroopan suurilla näyttämöillä länteen suuntaavana selviytyjänä sekä modernina skandinaavisena sivistysvaltiona, joka omaa rikkaan perinteen ja kulttuurin. Vastaperustetun Suomen Ulkoasiainministeriön tehtäväksi tuli edistää tätä mielikuvaa Euroopassa.

Kun Suomelle tarjottiin edustushuone Pariisin suuressa taideteollisuusnäyttelyssä vuonna 1925, päätettiin osallistua vaatimattomista lähtökohdista huolimatta. Hanketta vaikeutti erinäiset rahoitus- ja järjestelyvaikeudet, mutta Suomen ”Salon d’Honneur”  koettiin kuitenkin onnistuneeksi ensiaskeleeksi kohti kansainvälistä näkyvyyttä. Tästä rohkaistuneena ryhdyttiin pian suunnittelemaan isompaa esiintymistä Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929.

Taiteilija Henry Ericsson valittiin osalliseksi suunnittelemaan Suomen osastoa Pariisin taideteollisuusnäyttelyyn 1925 ja Barcelonassa hän oli jälleen hyvin keskeisessä asemassa, sekä suunnittelijana että monialaisena taiteilijana. Hänen kuuluisia, Riihimäen Lasi Oy:lle suunnittelemia lasiesineitä olivat näyttelyssä esiteltyjä, Espanjan kuninkaalle Alfonso XIII lahjoitettu malja ”Kuninkaan kunnialahja” ja Barcelonan kaupungille osoitettu ”Barcelona”-pokaali, jossa oli kaiverruksin kuvattuna Helsingin eteläsatama ja tuomiokirkko.

Barcelonassa 1929 esitelty, isokokoinen malja ”Yöllinen lentohyökkäys” on mielenkiintoinen ja aiheeltaan huomiota herättävä poikkeus Ericssonin muista näyttelyesineistä. Siinä missä muissa viitataan tyylillisesti klassisiin aiheisiin ja runollisiin luonnonkuvauksiin, kuvataan tässä suurkaupungin yötaivasta tähystäviä valokeiloja ja yläilmoilla liitäviä lentokoneita. Art Deco-hengessä esteettisesti stilisoituun sommitelmaan syntyy aiheen kautta syvempi ulottuvuus. Omaperäinen ja pysäyttävä aihe luo tilaa moninaisille tulkinnoille. Nimi herättää uhkaavan tunnelman ja siitä voi havaita uusien, ihmeellisten teknologisten saavutusten mukana tuomaa pimeämpää puolta, modernin sodankäynnin kauheutta. Lentokoneet voidaan nähdä myös vertauskuvana modernismin mullistavasta, kenties jopa uhkaavasta läpimurrosta esteettisellä ja poliittisella maailmankartalla. 

Suomen osallistuminen Barcelonan maailmannäyttelyyn oli suurmenestys ja korkeita palkintoja myönnettiin usealle näytteilleasettajalle. Henry Ericssonin suunnittelemat lasiesineet toivat Barcelonassa Riihimäen Lasille korkeimman kunniapalkinnon, suuren kultamitalin ja Grand Prix-diplomin.