527. Erä kunniamerkkejä

Viron Kaitseliitin (suojeluskunnan) merkki, Viron Vapaudenristi, II os., III luokka, 2 kpl, Viron Vapaussodan mitali, Latvian Karhuntappajan ritarikunta, III luokka, Latvian Vapaussodan muistomitali, Suomi, Vapaussodan mitali, Heimosotaristi miekalla, Helsingin valloituksen muistomitali, Tampereen valtauksen muistomitali provenienssi: Herman Untolahti (1891-1957) oli Suomen armeijan ylivääpeli ja Viron armeijan yliluutnantti. Hän osallistui Suomen vapaussotaan, haavoittuen Tampereen taisteluissa 1918. Tämän jälkeen hän otti vapaaehtoisena osaa Pohjan Pojissa taisteluihin Viron vapaussodassa ja Latviassa, joissa toimi panssarijunakomppanian komentajana. Suomalaiset vapaaehtoiset Viron vapaussodassa Virossa, kuten Suomessa, tavoiteltiin Venäjän vallankumouksen aikana maan itsenäistymistä. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen ja saksalaisten vetäytyminen Baltian maista taivutti myös Neuvostovenäjän valloittamaan takaisin sodassa menetettyjä alueitaan. Puna-armeijan hyökkäys Viroon alkoi syystalvella 1918. Suomen itsenäisyyden myötä voimistunut heimoaate koki Viron kohtalon omakseen ja Suomessa värvättiin pian vapaaehtoisjoukkoja liittymään Viron puolustukseen. Osana “Heimosotia” (1918-1922) lähetettiin n. 3500 suomalaista tukemaan Viron armeijaa ja maan punakaartilaisia vastaan taistelevaa suojeluskuntaa, "Kaitseliittia". Pohjoisessa puna-armeijaa vastaan edennyt ”1. Suomalainen Vapaajoukko” vapautti Rakveren (12.1.1919) ja Narvan (18.1.) kaupungit. Etelään siirtynyt toinen vapaaehtoisjoukko, ”Pohjan Pojat” taisteli samana kevättalvena menestyksekkäästi "Soomusrongien", virolaisten panssarijunien avulla, rajan yli Latvian pohjoispuolella asti. Neuvostoarmeija saatiin vuoden sisällä ajettua maasta ja Tarton rauha solmittiin seuraavana vuonna, 2.2.1920.

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

1 600 €

Lähtöhinta

800 €
Viron Kaitseliitin (suojeluskunnan) merkki, Viron Vapaudenristi, II os., III luokka, 2 kpl, Viron Vapaussodan mitali, Latvian Karhuntappajan ritarikunta, III luokka, Latvian Vapaussodan muistomitali, Suomi, Vapaussodan mitali, Heimosotaristi miekalla, Helsingin valloituksen muistomitali, Tampereen valtauksen muistomitali provenienssi: Herman Untolahti (1891-1957) oli Suomen armeijan ylivääpeli ja Viron armeijan yliluutnantti. Hän osallistui Suomen vapaussotaan, haavoittuen Tampereen taisteluissa 1918. Tämän jälkeen hän otti vapaaehtoisena osaa Pohjan Pojissa taisteluihin Viron vapaussodassa ja Latviassa, joissa toimi panssarijunakomppanian komentajana. Suomalaiset vapaaehtoiset Viron vapaussodassa Virossa, kuten Suomessa, tavoiteltiin Venäjän vallankumouksen aikana maan itsenäistymistä. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen ja saksalaisten vetäytyminen Baltian maista taivutti myös Neuvostovenäjän valloittamaan takaisin sodassa menetettyjä alueitaan. Puna-armeijan hyökkäys Viroon alkoi syystalvella 1918. Suomen itsenäisyyden myötä voimistunut heimoaate koki Viron kohtalon omakseen ja Suomessa värvättiin pian vapaaehtoisjoukkoja liittymään Viron puolustukseen. Osana “Heimosotia” (1918-1922) lähetettiin n. 3500 suomalaista tukemaan Viron armeijaa ja maan punakaartilaisia vastaan taistelevaa suojeluskuntaa, "Kaitseliittia". Pohjoisessa puna-armeijaa vastaan edennyt ”1. Suomalainen Vapaajoukko” vapautti Rakveren (12.1.1919) ja Narvan (18.1.) kaupungit. Etelään siirtynyt toinen vapaaehtoisjoukko, ”Pohjan Pojat” taisteli samana kevättalvena menestyksekkäästi "Soomusrongien", virolaisten panssarijunien avulla, rajan yli Latvian pohjoispuolella asti. Neuvostoarmeija saatiin vuoden sisällä ajettua maasta ja Tarton rauha solmittiin seuraavana vuonna, 2.2.1920.
Mittayksikkö Kyllä
Lisätiedot Viron Kaitseliitin (suojeluskunnan) merkki, Viron Vapaudenristi, II os., III luokka, 2 kpl, Viron Vapaussodan mitali, Latvian Karhuntappajan ritarikunta, III luokka, Latvian Vapaussodan muistomitali, Suomi, Vapaussodan mitali, Heimosotaristi miekalla, Helsingin valloituksen muistomitali, Tampereen valtauksen muistomitali provenienssi: Herman Untolahti (1891-1957) oli Suomen armeijan ylivääpeli ja Viron armeijan yliluutnantti. Hän osallistui Suomen vapaussotaan, haavoittuen Tampereen taisteluissa 1918. Tämän jälkeen hän otti vapaaehtoisena osaa Pohjan Pojissa taisteluihin Viron vapaussodassa ja Latviassa, joissa toimi panssarijunakomppanian komentajana. Suomalaiset vapaaehtoiset Viron vapaussodassa Virossa, kuten Suomessa, tavoiteltiin Venäjän vallankumouksen aikana maan itsenäistymistä. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen ja saksalaisten vetäytyminen Baltian maista taivutti myös Neuvostovenäjän valloittamaan takaisin sodassa menetettyjä alueitaan. Puna-armeijan hyökkäys Viroon alkoi syystalvella 1918. Suomen itsenäisyyden myötä voimistunut heimoaate koki Viron kohtalon omakseen ja Suomessa värvättiin pian vapaaehtoisjoukkoja liittymään Viron puolustukseen. Osana “Heimosotia” (1918-1922) lähetettiin n. 3500 suomalaista tukemaan Viron armeijaa ja maan punakaartilaisia vastaan taistelevaa suojeluskuntaa, "Kaitseliittia". Pohjoisessa puna-armeijaa vastaan edennyt ”1. Suomalainen Vapaajoukko” vapautti Rakveren (12.1.1919) ja Narvan (18.1.) kaupungit. Etelään siirtynyt toinen vapaaehtoisjoukko, ”Pohjan Pojat” taisteli samana kevättalvena menestyksekkäästi "Soomusrongien", virolaisten panssarijunien avulla, rajan yli Latvian pohjoispuolella asti. Neuvostoarmeija saatiin vuoden sisällä ajettua maasta ja Tarton rauha solmittiin seuraavana vuonna, 2.2.1920.