356. Eemil Halonen (1875-1950)*

Sahaaja

puureliefi, Eemil Halosen Sahaaja-reliefin synty liittyy Pariisissa vuonna 1900 järjestetyn maailmannnäyttelyn projektiin. Tuolloin 25-vuotias taiteilija sai tehtäväkseen Suomen näyttelypaviljonkiin sijoitettavat kuusi suurta puureliefiä, joissa kuvattiin suomalaista kansanelämää ja elinkeinoja. Näyttelyn aattona korkokuvat sijoitettiin Suomen paviljongin katonlappeisiin, Iris-nurkkauksen yläpuolelle. Niiden aiheet olivat runonlaulanta, saunominen, koskenlasku, hiihtäminen sekä karjan- ja poronhoito. Näyttelyssä esillä olleet reliefit lunastettiin myöhemmin Suomen Teollisuushallituksen toimesta, ja vuonna 1902 ne luovutettiin Keisarillisen Senaatin luvalla Antellin kokoelmiin. Näyttelypavijongin kuusi honkapuusta veistettyä korkokuvaa ovat nykyisin Ateneumin taidemuseossa, Herman Frithiof Antellin lahjoituskokoelmassa. Tämä Sahaaja-aiheinen reliefi on teemaltaan, materiaaliltaan ja toteutustavaltaan yhteneväinen Pariisissa vuonna 1900 esiteltyjen korkokuvien kanssa. Teosta voidaankin pitää ajallisesti ja aiheensa puolesta samoihin aikoihin, 1900-luvun alussa, toteutettuna kansallistunteen sävyttämänä realistisena kansankuvauksena. (teksti: FM Tuija Tervo; kirjallisuus: “Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä 1900”, Keski-Suomen museo 2001), kork. 127 cm, lev. 87 cm

Huutokauppa päättyi 05.03.2020

Vasarahinta

Lähtöhinta

1 500 €
puureliefi, Eemil Halosen Sahaaja-reliefin synty liittyy Pariisissa vuonna 1900 järjestetyn maailmannnäyttelyn projektiin. Tuolloin 25-vuotias taiteilija sai tehtäväkseen Suomen näyttelypaviljonkiin sijoitettavat kuusi suurta puureliefiä, joissa kuvattiin suomalaista kansanelämää ja elinkeinoja. Näyttelyn aattona korkokuvat sijoitettiin Suomen paviljongin katonlappeisiin, Iris-nurkkauksen yläpuolelle. Niiden aiheet olivat runonlaulanta, saunominen, koskenlasku, hiihtäminen sekä karjan- ja poronhoito. Näyttelyssä esillä olleet reliefit lunastettiin myöhemmin Suomen Teollisuushallituksen toimesta, ja vuonna 1902 ne luovutettiin Keisarillisen Senaatin luvalla Antellin kokoelmiin. Näyttelypavijongin kuusi honkapuusta veistettyä korkokuvaa ovat nykyisin Ateneumin taidemuseossa, Herman Frithiof Antellin lahjoituskokoelmassa. Tämä Sahaaja-aiheinen reliefi on teemaltaan, materiaaliltaan ja toteutustavaltaan yhteneväinen Pariisissa vuonna 1900 esiteltyjen korkokuvien kanssa. Teosta voidaankin pitää ajallisesti ja aiheensa puolesta samoihin aikoihin, 1900-luvun alussa, toteutettuna kansallistunteen sävyttämänä realistisena kansankuvauksena. (teksti: FM Tuija Tervo; kirjallisuus: “Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä 1900”, Keski-Suomen museo 2001)
Aihe Sahaaja
Korkeus 127
Leveys 87
Lisätiedot puureliefi, Eemil Halosen Sahaaja-reliefin synty liittyy Pariisissa vuonna 1900 järjestetyn maailmannnäyttelyn projektiin. Tuolloin 25-vuotias taiteilija sai tehtäväkseen Suomen näyttelypaviljonkiin sijoitettavat kuusi suurta puureliefiä, joissa kuvattiin suomalaista kansanelämää ja elinkeinoja. Näyttelyn aattona korkokuvat sijoitettiin Suomen paviljongin katonlappeisiin, Iris-nurkkauksen yläpuolelle. Niiden aiheet olivat runonlaulanta, saunominen, koskenlasku, hiihtäminen sekä karjan- ja poronhoito. Näyttelyssä esillä olleet reliefit lunastettiin myöhemmin Suomen Teollisuushallituksen toimesta, ja vuonna 1902 ne luovutettiin Keisarillisen Senaatin luvalla Antellin kokoelmiin. Näyttelypavijongin kuusi honkapuusta veistettyä korkokuvaa ovat nykyisin Ateneumin taidemuseossa, Herman Frithiof Antellin lahjoituskokoelmassa. Tämä Sahaaja-aiheinen reliefi on teemaltaan, materiaaliltaan ja toteutustavaltaan yhteneväinen Pariisissa vuonna 1900 esiteltyjen korkokuvien kanssa. Teosta voidaankin pitää ajallisesti ja aiheensa puolesta samoihin aikoihin, 1900-luvun alussa, toteutettuna kansallistunteen sävyttämänä realistisena kansankuvauksena. (teksti: FM Tuija Tervo; kirjallisuus: “Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä 1900”, Keski-Suomen museo 2001)

Lunastus

viiden (5) arkipäivän sisään osoitteessa Tehtaankatu 36, Helsinki. Huutokauppapäivän lisäksi arkisin klo 11-17 ja huutokauppaviikon ensimmäisenä lauantaina klo 11-15. 
Lue lisää täältä. Lunastusajan umpeuduttua perimme säilytysmaksun, joka on 5 €/kohde/arkipäivä (isokokoiset kohteet 10 €/kohde/arkipäivä).