1. Wahlroos, Dora (1870-1947)

Tyttö, öljy kankaalle, sign. 1895 Paris, 54,5x34 Vuonna 1895 alkoi Dora Wahlroosin toinen matka Pariisiin. Takana oli kymmenen vuotta taideopintoja, jotka olivat alkaneet 16-vuotiaana Turun piirustuskoulussa ja jatkuneet 1890-luvun alussa Helsingissä, sekä työskentelyä Victor Westerholmin Ahvenanmaalle perustamassa Önningebyn suomalais-ruotsalaisessa taiteilijayhteisössä. Saapuessaan tammikuussa Pariisiin Wahlroos astui elämässään uuteen vaiheeseen. Edellinen matka tähän taiteiden pääkaupunkiin oli toteutunut yhdessä kihlatun kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa, mutta nyt kihlaus oli ohi, ja toukokuun lopulla kotimaassa vietettäisiin Wikströmin ja seurapiirikaunotar Alice Högströmin häitä. Dora tulisi viihtymän Pariisissa pitkälle syksyyn, mahdollisesti jopa seuraavaan vuodenvaihteeseen saakka. Päivät kuluivat opiskellen Académie Deléclusessa tai luonnoslehtiö kädessä Seinen rannoilla. Iltaisin hän auttoi silloin tällöin ranskalaista isäntäväkeään Amielin pariskuntaa lastenhoidossa. Luonnoksissa ja maalauksissa on maisemia Pont Neufin sillasta, île de la Citén saaresta ja Notre Damen katedraalista, Seinen jokiveneistä ja rantakaduista. Mukaan on tallentunut myös piirros suomalaisesta taiteilijattaresta Ester Weissenbergista. Pariisin-vuoden avainteos on omakuva nimeltä Innoitus (Inspiration). Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvassa teoksessa valkoiseen paitaan ja pitkään hameeseen pukeutunut taiteilijatar on polvistunut, liittänyt kätensä yhteen ja nostanut katseensa ylöspäin kuin rukoillen tai jotakin korkeuksista odottaen. Valo heijastaa kultaisen hohteen pitkille hameen helmoihin laskeutuville hiuksille. Innoitus on signeerattu ja päivätty ”21.8.1895 Paris” eli se ajoittuu ja paikantuu samaan vuoteen ja kaupunkiin kuin tässä huutokaupassa mukana oleva Tyttö. Tyttö on kooltaan intiimi henkilökuva tummapiirteisestä mallista, kenties Deléclusen akatemian italiattaresta. Hänen paksut, kihartuvat hiuksensa on sidottu päälaelle nutturaksi. Tummat silmät katsovat tuuheiden mustien kulmien alta katsojan suuntaan, mutta kuitenkin hieman ohi. Mallin yllä on japanilaishenkinen kukkakirjailtu takki tai kaftaani. Kädessä hän pitää pastellinsävyistä viuhkaa. Maalauksen väritys on vehreydessään ja pehmeydessään samankaltainen kuin edellä mainitussa omakuvassa Innoitus. Tausta on vehmaan vihreä, viuhka kukkii sateenkaaren väreissä omenanvihreää, vaaleanpunaista, vaaleansinistä, turkoosia ja keltaista. Tyttöä voidaan tarkastella yhtenä Dora Wahlroosin monista muotokuvista, mutta tärkeäksi ja erityisen mielenkiintoiseksi tämän maalauksen tekee toisaalta sen läheisyys taiteilijan Pariisin-kauden avainteokseen Innoitus ja toisaalta sen kytkeytyminen 1890-luvun puolivälin ajankohtaisiin taidesuuntauksiin japonismiin ja art nouveau’hon sekä symbolismin kuvakieleen. Tarkemmin katsottuna vaatteen siniset kukkaset keltaisella pohjalla toistavat Innoituksen taustalla näkyvän ikkunaverhon yksityiskohtia. Myös viuhka ja vihreä tausta on maalattu samalla väripaletilla kuin Innoituksen taka-alalla oviaukosta näkyvä kukkaköynnös ja polvistuneen taiteilijan yllä oleva hame. Tytön malli on kuitenkin toista maata: tumma, pidättyväinen ja hieman salaperäinen. (teksti: FM Tuija Peltomaa; kirjallisuus: “Dora Wahlroos. Taiteilijatarina”, Riitta Konttinen 2008)
Tyttö, öljy kankaalle, sign. 1895 Paris, 54,5x34 Vuonna 1895 alkoi Dora Wahlroosin toinen matka Pariisiin. Takana oli kymmenen vuotta taideopintoja, jotka olivat alkaneet 16-vuotiaana Turun piirustuskoulussa ja jatkuneet 1890-luvun alussa Helsingissä, sekä työskentelyä Victor Westerholmin Ahvenanmaalle perustamassa Önningebyn suomalais-ruotsalaisessa taiteilijayhteisössä. Saapuessaan tammikuussa Pariisiin Wahlroos astui elämässään uuteen vaiheeseen. Edellinen matka tähän taiteiden pääkaupunkiin oli toteutunut yhdessä kihlatun kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa, mutta nyt kihlaus oli ohi, ja toukokuun lopulla kotimaassa vietettäisiin Wikströmin ja seurapiirikaunotar Alice Högströmin häitä. Dora tulisi viihtymän Pariisissa pitkälle syksyyn, mahdollisesti jopa seuraavaan vuodenvaihteeseen saakka. Päivät kuluivat opiskellen Académie Deléclusessa tai luonnoslehtiö kädessä Seinen rannoilla. Iltaisin hän auttoi silloin tällöin ranskalaista isäntäväkeään Amielin pariskuntaa lastenhoidossa. Luonnoksissa ja maalauksissa on maisemia Pont Neufin sillasta, île de la Citén saaresta ja Notre Damen katedraalista, Seinen jokiveneistä ja rantakaduista. Mukaan on tallentunut myös piirros suomalaisesta taiteilijattaresta Ester Weissenbergista. Pariisin-vuoden avainteos on omakuva nimeltä Innoitus (Inspiration). Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvassa teoksessa valkoiseen paitaan ja pitkään hameeseen pukeutunut taiteilijatar on polvistunut, liittänyt kätensä yhteen ja nostanut katseensa ylöspäin kuin rukoillen tai jotakin korkeuksista odottaen. Valo heijastaa kultaisen hohteen pitkille hameen helmoihin laskeutuville hiuksille. Innoitus on signeerattu ja päivätty ”21.8.1895 Paris” eli se ajoittuu ja paikantuu samaan vuoteen ja kaupunkiin kuin tässä huutokaupassa mukana oleva Tyttö. Tyttö on kooltaan intiimi henkilökuva tummapiirteisestä mallista, kenties Deléclusen akatemian italiattaresta. Hänen paksut, kihartuvat hiuksensa on sidottu päälaelle nutturaksi. Tummat silmät katsovat tuuheiden mustien kulmien alta katsojan suuntaan, mutta kuitenkin hieman ohi. Mallin yllä on japanilaishenkinen kukkakirjailtu takki tai kaftaani. Kädessä hän pitää pastellinsävyistä viuhkaa. Maalauksen väritys on vehreydessään ja pehmeydessään samankaltainen kuin edellä mainitussa omakuvassa Innoitus. Tausta on vehmaan vihreä, viuhka kukkii sateenkaaren väreissä omenanvihreää, vaaleanpunaista, vaaleansinistä, turkoosia ja keltaista. Tyttöä voidaan tarkastella yhtenä Dora Wahlroosin monista muotokuvista, mutta tärkeäksi ja erityisen mielenkiintoiseksi tämän maalauksen tekee toisaalta sen läheisyys taiteilijan Pariisin-kauden avainteokseen Innoitus ja toisaalta sen kytkeytyminen 1890-luvun puolivälin ajankohtaisiin taidesuuntauksiin japonismiin ja art nouveau’hon sekä symbolismin kuvakieleen. Tarkemmin katsottuna vaatteen siniset kukkaset keltaisella pohjalla toistavat Innoituksen taustalla näkyvän ikkunaverhon yksityiskohtia. Myös viuhka ja vihreä tausta on maalattu samalla väripaletilla kuin Innoituksen taka-alalla oviaukosta näkyvä kukkaköynnös ja polvistuneen taiteilijan yllä oleva hame. Tytön malli on kuitenkin toista maata: tumma, pidättyväinen ja hieman salaperäinen. (teksti: FM Tuija Peltomaa; kirjallisuus: “Dora Wahlroos. Taiteilijatarina”, Riitta Konttinen 2008)

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

7 500 €

Lähtöhinta

1 200 €
Tyttö, öljy kankaalle, sign. 1895 Paris, 54,5x34 Vuonna 1895 alkoi Dora Wahlroosin toinen matka Pariisiin. Takana oli kymmenen vuotta taideopintoja, jotka olivat alkaneet 16-vuotiaana Turun piirustuskoulussa ja jatkuneet 1890-luvun alussa Helsingissä, sekä työskentelyä Victor Westerholmin Ahvenanmaalle perustamassa Önningebyn suomalais-ruotsalaisessa taiteilijayhteisössä. Saapuessaan tammikuussa Pariisiin Wahlroos astui elämässään uuteen vaiheeseen. Edellinen matka tähän taiteiden pääkaupunkiin oli toteutunut yhdessä kihlatun kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa, mutta nyt kihlaus oli ohi, ja toukokuun lopulla kotimaassa vietettäisiin Wikströmin ja seurapiirikaunotar Alice Högströmin häitä. Dora tulisi viihtymän Pariisissa pitkälle syksyyn, mahdollisesti jopa seuraavaan vuodenvaihteeseen saakka. Päivät kuluivat opiskellen Académie Deléclusessa tai luonnoslehtiö kädessä Seinen rannoilla. Iltaisin hän auttoi silloin tällöin ranskalaista isäntäväkeään Amielin pariskuntaa lastenhoidossa. Luonnoksissa ja maalauksissa on maisemia Pont Neufin sillasta, île de la Citén saaresta ja Notre Damen katedraalista, Seinen jokiveneistä ja rantakaduista. Mukaan on tallentunut myös piirros suomalaisesta taiteilijattaresta Ester Weissenbergista. Pariisin-vuoden avainteos on omakuva nimeltä Innoitus (Inspiration). Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvassa teoksessa valkoiseen paitaan ja pitkään hameeseen pukeutunut taiteilijatar on polvistunut, liittänyt kätensä yhteen ja nostanut katseensa ylöspäin kuin rukoillen tai jotakin korkeuksista odottaen. Valo heijastaa kultaisen hohteen pitkille hameen helmoihin laskeutuville hiuksille. Innoitus on signeerattu ja päivätty ”21.8.1895 Paris” eli se ajoittuu ja paikantuu samaan vuoteen ja kaupunkiin kuin tässä huutokaupassa mukana oleva Tyttö. Tyttö on kooltaan intiimi henkilökuva tummapiirteisestä mallista, kenties Deléclusen akatemian italiattaresta. Hänen paksut, kihartuvat hiuksensa on sidottu päälaelle nutturaksi. Tummat silmät katsovat tuuheiden mustien kulmien alta katsojan suuntaan, mutta kuitenkin hieman ohi. Mallin yllä on japanilaishenkinen kukkakirjailtu takki tai kaftaani. Kädessä hän pitää pastellinsävyistä viuhkaa. Maalauksen väritys on vehreydessään ja pehmeydessään samankaltainen kuin edellä mainitussa omakuvassa Innoitus. Tausta on vehmaan vihreä, viuhka kukkii sateenkaaren väreissä omenanvihreää, vaaleanpunaista, vaaleansinistä, turkoosia ja keltaista. Tyttöä voidaan tarkastella yhtenä Dora Wahlroosin monista muotokuvista, mutta tärkeäksi ja erityisen mielenkiintoiseksi tämän maalauksen tekee toisaalta sen läheisyys taiteilijan Pariisin-kauden avainteokseen Innoitus ja toisaalta sen kytkeytyminen 1890-luvun puolivälin ajankohtaisiin taidesuuntauksiin japonismiin ja art nouveau’hon sekä symbolismin kuvakieleen. Tarkemmin katsottuna vaatteen siniset kukkaset keltaisella pohjalla toistavat Innoituksen taustalla näkyvän ikkunaverhon yksityiskohtia. Myös viuhka ja vihreä tausta on maalattu samalla väripaletilla kuin Innoituksen taka-alalla oviaukosta näkyvä kukkaköynnös ja polvistuneen taiteilijan yllä oleva hame. Tytön malli on kuitenkin toista maata: tumma, pidättyväinen ja hieman salaperäinen. (teksti: FM Tuija Peltomaa; kirjallisuus: “Dora Wahlroos. Taiteilijatarina”, Riitta Konttinen 2008)
Lisätiedot Tyttö, öljy kankaalle, sign. 1895 Paris, 54,5x34 Vuonna 1895 alkoi Dora Wahlroosin toinen matka Pariisiin. Takana oli kymmenen vuotta taideopintoja, jotka olivat alkaneet 16-vuotiaana Turun piirustuskoulussa ja jatkuneet 1890-luvun alussa Helsingissä, sekä työskentelyä Victor Westerholmin Ahvenanmaalle perustamassa Önningebyn suomalais-ruotsalaisessa taiteilijayhteisössä. Saapuessaan tammikuussa Pariisiin Wahlroos astui elämässään uuteen vaiheeseen. Edellinen matka tähän taiteiden pääkaupunkiin oli toteutunut yhdessä kihlatun kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa, mutta nyt kihlaus oli ohi, ja toukokuun lopulla kotimaassa vietettäisiin Wikströmin ja seurapiirikaunotar Alice Högströmin häitä. Dora tulisi viihtymän Pariisissa pitkälle syksyyn, mahdollisesti jopa seuraavaan vuodenvaihteeseen saakka. Päivät kuluivat opiskellen Académie Deléclusessa tai luonnoslehtiö kädessä Seinen rannoilla. Iltaisin hän auttoi silloin tällöin ranskalaista isäntäväkeään Amielin pariskuntaa lastenhoidossa. Luonnoksissa ja maalauksissa on maisemia Pont Neufin sillasta, île de la Citén saaresta ja Notre Damen katedraalista, Seinen jokiveneistä ja rantakaduista. Mukaan on tallentunut myös piirros suomalaisesta taiteilijattaresta Ester Weissenbergista. Pariisin-vuoden avainteos on omakuva nimeltä Innoitus (Inspiration). Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvassa teoksessa valkoiseen paitaan ja pitkään hameeseen pukeutunut taiteilijatar on polvistunut, liittänyt kätensä yhteen ja nostanut katseensa ylöspäin kuin rukoillen tai jotakin korkeuksista odottaen. Valo heijastaa kultaisen hohteen pitkille hameen helmoihin laskeutuville hiuksille. Innoitus on signeerattu ja päivätty ”21.8.1895 Paris” eli se ajoittuu ja paikantuu samaan vuoteen ja kaupunkiin kuin tässä huutokaupassa mukana oleva Tyttö. Tyttö on kooltaan intiimi henkilökuva tummapiirteisestä mallista, kenties Deléclusen akatemian italiattaresta. Hänen paksut, kihartuvat hiuksensa on sidottu päälaelle nutturaksi. Tummat silmät katsovat tuuheiden mustien kulmien alta katsojan suuntaan, mutta kuitenkin hieman ohi. Mallin yllä on japanilaishenkinen kukkakirjailtu takki tai kaftaani. Kädessä hän pitää pastellinsävyistä viuhkaa. Maalauksen väritys on vehreydessään ja pehmeydessään samankaltainen kuin edellä mainitussa omakuvassa Innoitus. Tausta on vehmaan vihreä, viuhka kukkii sateenkaaren väreissä omenanvihreää, vaaleanpunaista, vaaleansinistä, turkoosia ja keltaista. Tyttöä voidaan tarkastella yhtenä Dora Wahlroosin monista muotokuvista, mutta tärkeäksi ja erityisen mielenkiintoiseksi tämän maalauksen tekee toisaalta sen läheisyys taiteilijan Pariisin-kauden avainteokseen Innoitus ja toisaalta sen kytkeytyminen 1890-luvun puolivälin ajankohtaisiin taidesuuntauksiin japonismiin ja art nouveau’hon sekä symbolismin kuvakieleen. Tarkemmin katsottuna vaatteen siniset kukkaset keltaisella pohjalla toistavat Innoituksen taustalla näkyvän ikkunaverhon yksityiskohtia. Myös viuhka ja vihreä tausta on maalattu samalla väripaletilla kuin Innoituksen taka-alalla oviaukosta näkyvä kukkaköynnös ja polvistuneen taiteilijan yllä oleva hame. Tytön malli on kuitenkin toista maata: tumma, pidättyväinen ja hieman salaperäinen. (teksti: FM Tuija Peltomaa; kirjallisuus: “Dora Wahlroos. Taiteilijatarina”, Riitta Konttinen 2008)