4243. Valokuvia, 40 kpl, kirjekuori ja käyntikortti

Erä C.G.E. Mannerheimin ottamia valokuvia hänen Aasian ekspeditiostaan 1906-1908, Mannerheimin kiinankielinen käyntikortti, kirjekuori jonka sinetissä Mannerheimin sukuvaakuna, kirjattu "Kreivi Ch. Mannerheimille, Helsinki" Provenienssi: C.G.E. Mannerheimin sisko Marguerite Gripenberg Mannerheimin matka halki Aasian Kun Venäjä-Japanin sota syttyi vuonna 1904, keisarillisen Venäjän armeijan upseeri Carl Gustaf Emil Mannerheim ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle ja hänet komennettiin husaarirykmenttiin, joka oli sijoitettu Mantsuriaan. Rintamalla Mannerheim toimi aloitteellisesti ja ilmoittautui useille tiedusteluretkille. Hänet ylennettiin everstiksi Mukdenin taistelussa osoittamansa urhoollisuuden vuoksi. Jo tällöin Mannerheim suunnitteli pitkää tiedusteluretkeä Aasian vähän tunnetuille alueille. Suunnitelmiin vaikutti tahto kunnostautua urallaan, hänen avioeronsa ja hankalat kotiolosuhteet sekä puhdas seikkailunhalu. Mannerheimin esikuvina toimivat ruotsalaiset ja venäläiset tutkimusmatkailijat sekä hänen oma enonsa, Koillisväylän löytäjä, Adolf Nordenskiöld. Vuonna 1906, vuosi sodan päättymisen jälkeen, Mannerheimille tarjoutui tilaisuus lähteä komennukselle kaksi vuotta kestävälle, Kiinaan suuntautuvalle salaiselle tiedustelu- ja tutkimusretkelle. Matkan tarkoituksena oli arvioida Kiinan sotavoimien tilaa ja kerätä Venäjälle sotilaallista ja poliittista tiedusteluaineistoa. Matka naamioitiin tieteelliseksi tutkimusretkeksi. Suomalaiseksi tutkimusmatkailijaksi tekeytyneenä Mannerheim ratsasti vain muutaman miehen saattelemana 14 000 kilometriä Keski-Aasian Kirgisiasta Pekingiin. Reitti kulki pitkin vaikeita vuoristoseutuja ja Marco Polon jalanjäljissä kuuluisalla Silkkitiellä läpi Kiinan muurin. Matkallaan hän tapasi mm. tiibetiläisten hengellisen johtajan Dalai laman. Pekingistä matka jatkui vielä Japaniin ja Vladivostokiin, josta hän palasi lopulta Siperian rataa pitkin Pietariin. Matkallaan Mannerheim laati lukuisia, Venäjän armeijalle arvokkaita muistiinpanoja ja yksityiskohtaisia karttoja. Hän otti myös peiteroolinsa vakavasti ja osoitti huomattavaa tieteellistä lahjakkuutta tutkiessaan aiemmin tutkimattomilla seuduilla kohtaamiensa heimojen tapoja, kieltä, etnisiä piirteitä ja seutujen arkeologiaa. Hän keräsi matkansa aikana suuren määrän kansatieteellistä aineistoa ja Kansallismuseolle päätyneen yli tuhannen esineen kokoelman. Hän otti myös noin 1500 valokuvaa. Palattuaan Pietariin Mannerheim sai audienssin tsaari Nikolai II:n luo, joka hyvin kiinnostuneena kuunteli hänen matkaraporttinsa yksityiskohtia. Alun perin n. 15 minuutiksi sovittu tapaaminen tsaarin kanssa venyi lopulta puolentoista tunnin pituiseksi. Kunnostautumisestaan matkallaan Mannerheimille myönnettiin myöhemmin hänen kauan toivomansa kaartinrykmentin komentajan aseman. Lähteet: Kansallisbiografia/Matti Klinge, Mannerheim.fi

Huutokauppa päättyi 04.05.2016

Vasarahinta 3 000 €

Lähtöhinta

1 500 €

Erä C.G.E. Mannerheimin ottamia valokuvia hänen Aasian ekspeditiostaan 1906-1908, Mannerheimin kiinankielinen käyntikortti, kirjekuori jonka sinetissä Mannerheimin sukuvaakuna, kirjattu "Kreivi Ch. Mannerheimille, Helsinki"

Provenienssi: C.G.E. Mannerheimin sisko Marguerite Gripenberg

Mannerheimin matka halki Aasian

Kun Venäjä-Japanin sota syttyi vuonna 1904, keisarillisen Venäjän armeijan upseeri Carl Gustaf Emil Mannerheim ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle ja hänet komennettiin husaarirykmenttiin, joka oli sijoitettu Mantsuriaan. Rintamalla Mannerheim toimi aloitteellisesti ja ilmoittautui useille tiedusteluretkille. Hänet ylennettiin everstiksi Mukdenin taistelussa osoittamansa urhoollisuuden vuoksi.

Jo tällöin Mannerheim suunnitteli pitkää tiedusteluretkeä Aasian vähän tunnetuille alueille. Suunnitelmiin vaikutti tahto kunnostautua urallaan, hänen avioeronsa ja hankalat kotiolosuhteet sekä puhdas seikkailunhalu. Mannerheimin esikuvina toimivat ruotsalaiset ja venäläiset tutkimusmatkailijat sekä hänen oma enonsa, Koillisväylän löytäjä, Adolf Nordenskiöld.

Vuonna 1906, vuosi sodan päättymisen jälkeen, Mannerheimille tarjoutui tilaisuus lähteä komennukselle kaksi vuotta kestävälle, Kiinaan suuntautuvalle salaiselle tiedustelu- ja tutkimusretkelle. Matkan tarkoituksena oli arvioida Kiinan sotavoimien tilaa ja kerätä Venäjälle sotilaallista ja poliittista tiedusteluaineistoa. Matka naamioitiin tieteelliseksi tutkimusretkeksi. Suomalaiseksi tutkimusmatkailijaksi tekeytyneenä Mannerheim ratsasti vain muutaman miehen saattelemana 14 000 kilometriä Keski-Aasian Kirgisiasta Pekingiin. Reitti kulki pitkin vaikeita vuoristoseutuja ja Marco Polon jalanjäljissä kuuluisalla Silkkitiellä läpi Kiinan muurin. Matkallaan hän tapasi mm. tiibetiläisten hengellisen johtajan Dalai laman. Pekingistä matka jatkui vielä Japaniin ja Vladivostokiin, josta hän palasi lopulta Siperian rataa pitkin Pietariin.

Matkallaan Mannerheim laati lukuisia, Venäjän armeijalle arvokkaita muistiinpanoja ja yksityiskohtaisia karttoja. Hän otti myös peiteroolinsa vakavasti ja osoitti huomattavaa tieteellistä lahjakkuutta tutkiessaan aiemmin tutkimattomilla seuduilla kohtaamiensa heimojen tapoja, kieltä, etnisiä piirteitä ja seutujen arkeologiaa. Hän keräsi matkansa aikana suuren määrän kansatieteellistä aineistoa ja Kansallismuseolle päätyneen yli tuhannen esineen kokoelman. Hän otti myös noin 1500 valokuvaa.

Palattuaan Pietariin Mannerheim sai audienssin tsaari Nikolai II:n luo, joka hyvin kiinnostuneena kuunteli hänen matkaraporttinsa yksityiskohtia. Alun perin n. 15 minuutiksi sovittu tapaaminen tsaarin kanssa venyi lopulta puolentoista tunnin pituiseksi. Kunnostautumisestaan matkallaan Mannerheimille myönnettiin myöhemmin hänen kauan toivomansa kaartinrykmentin komentajan aseman.

Lähteet: Kansallisbiografia/Matti Klinge, Mannerheim.fi

Mittayksikkö Kyllä
Lisätiedot

Erä C.G.E. Mannerheimin ottamia valokuvia hänen Aasian ekspeditiostaan 1906-1908, Mannerheimin kiinankielinen käyntikortti, kirjekuori jonka sinetissä Mannerheimin sukuvaakuna, kirjattu "Kreivi Ch. Mannerheimille, Helsinki"

Provenienssi: C.G.E. Mannerheimin sisko Marguerite Gripenberg

Mannerheimin matka halki Aasian

Kun Venäjä-Japanin sota syttyi vuonna 1904, keisarillisen Venäjän armeijan upseeri Carl Gustaf Emil Mannerheim ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle ja hänet komennettiin husaarirykmenttiin, joka oli sijoitettu Mantsuriaan. Rintamalla Mannerheim toimi aloitteellisesti ja ilmoittautui useille tiedusteluretkille. Hänet ylennettiin everstiksi Mukdenin taistelussa osoittamansa urhoollisuuden vuoksi.

Jo tällöin Mannerheim suunnitteli pitkää tiedusteluretkeä Aasian vähän tunnetuille alueille. Suunnitelmiin vaikutti tahto kunnostautua urallaan, hänen avioeronsa ja hankalat kotiolosuhteet sekä puhdas seikkailunhalu. Mannerheimin esikuvina toimivat ruotsalaiset ja venäläiset tutkimusmatkailijat sekä hänen oma enonsa, Koillisväylän löytäjä, Adolf Nordenskiöld.

Vuonna 1906, vuosi sodan päättymisen jälkeen, Mannerheimille tarjoutui tilaisuus lähteä komennukselle kaksi vuotta kestävälle, Kiinaan suuntautuvalle salaiselle tiedustelu- ja tutkimusretkelle. Matkan tarkoituksena oli arvioida Kiinan sotavoimien tilaa ja kerätä Venäjälle sotilaallista ja poliittista tiedusteluaineistoa. Matka naamioitiin tieteelliseksi tutkimusretkeksi. Suomalaiseksi tutkimusmatkailijaksi tekeytyneenä Mannerheim ratsasti vain muutaman miehen saattelemana 14 000 kilometriä Keski-Aasian Kirgisiasta Pekingiin. Reitti kulki pitkin vaikeita vuoristoseutuja ja Marco Polon jalanjäljissä kuuluisalla Silkkitiellä läpi Kiinan muurin. Matkallaan hän tapasi mm. tiibetiläisten hengellisen johtajan Dalai laman. Pekingistä matka jatkui vielä Japaniin ja Vladivostokiin, josta hän palasi lopulta Siperian rataa pitkin Pietariin.

Matkallaan Mannerheim laati lukuisia, Venäjän armeijalle arvokkaita muistiinpanoja ja yksityiskohtaisia karttoja. Hän otti myös peiteroolinsa vakavasti ja osoitti huomattavaa tieteellistä lahjakkuutta tutkiessaan aiemmin tutkimattomilla seuduilla kohtaamiensa heimojen tapoja, kieltä, etnisiä piirteitä ja seutujen arkeologiaa. Hän keräsi matkansa aikana suuren määrän kansatieteellistä aineistoa ja Kansallismuseolle päätyneen yli tuhannen esineen kokoelman. Hän otti myös noin 1500 valokuvaa.

Palattuaan Pietariin Mannerheim sai audienssin tsaari Nikolai II:n luo, joka hyvin kiinnostuneena kuunteli hänen matkaraporttinsa yksityiskohtia. Alun perin n. 15 minuutiksi sovittu tapaaminen tsaarin kanssa venyi lopulta puolentoista tunnin pituiseksi. Kunnostautumisestaan matkallaan Mannerheimille myönnettiin myöhemmin hänen kauan toivomansa kaartinrykmentin komentajan aseman.

Lähteet: Kansallisbiografia/Matti Klinge, Mannerheim.fi

Lunastus

viiden (5) arkipäivän sisään osoitteessa Tehtaankatu 27, Helsinki. Huutokauppaviikolla ke-to klo 10-18, pe klo 10-17, la klo 10-14 ja ma klo 10-17. Lue lisää täältä. Lunastusajan umpeuduttua perimme säilitysmaksun joka on 5 €/kohde/arkipäivä (isokokoiset kohteet 10 €/kohde/arkipäivä).