Kevään laatuhuutokaupan huippuja 22.5.2010

 

Hagelstamin kevään laatuhuutokauppa oli kotimaisten klassikojen juhlaa. Huutokaupan suosikeiksi nousivat Hugo Simberg ja Akseli Gallen-Kallela, jotka ovat viime vuosina vakiinnuttaneet paikkansa halutuimpien kultakauden mestareiden joukossa.
Huutokaupan kallein maalaus oli Hugo Simbergin Luutamummot, jonka loppuhinta oli 180.000 (lh. 150.000). Vuonna 1908 maalattu kesäinen aihe sijoittuu Simbergin tuotannossa monumentaalisten ihmiskuvien kauteen 1901-1913. Kahta pihamaalla puuhailvaa naista kuvaavasta teoksesta tekee erityisen se, että sen miljöönä on taiteilijan perheen kesäpaikka Viipurin Niemenlautassa. Simbergien Keltainen huvila jopa näkyy maalauksen päähenkilöiden, Katriinan ja Annin taustalla. Vanhan Suomen itäisimmille seuduille sijoittuva aihe sai nyt uuden kodin Suomen läntisimmiltä saarilta; arvoteoksen uusi omistaja on ahvenanmaalainen taiteenkeräilijä Anders Wiklöf.

Akseli Gallen-Kallelan Tukkilautta innosti ostajat kilpailuun, joka päättyi vasta hinnan noustua 80.000 euroon (lh. 50.000). Taiteellisesti vaikuttavan maalauksesta tekee Gallen-Kallelan ekspressivinen sivellintyöskentely ja rohkeasti kontrastoivat värit. Laskevan auringon oranssit ja hämärtyvän illan siniset sävyt kuuluvat kesäisen suomalaisen järvi- ja metsäluonnon kauneimpiin hetkiin. Myös suomalaisessa perinnemaisemassa Korpilahdella ikuistettu Korpilahden aittoja menestyi hyvin, loppuhinta 35.000.

Kaupunkipanoraamat ja tunnetut kulttuurihistorialliset maisemat kiinnostivat ostajia. Ferdinand von Wrightin maalaus hänen omasta synnyin- ja lapsuudenkodistaan Vanhan Haminalahden hovista myytiin 65.000 eurolla (lh. 50.000). Biedermeierajan suosima maisemamuotokuva on täynnä menneen maailman charmia, joka näyttää harmoniallaan ja ykistyiskohtaisuudellaan vetoavan myös nykypäivän yleisöön. Yksityiskohdissaan yhtä pikkutarkka Johan Knutsonin Helsingin Eteläsatama oli odotetusti yksi huutokaupan halutuimmista teoksista. Maalaus vaihtoi omistajaa 13.000 eurolla, mikä oli reilusti yli kaksi kertaa lähtöhinnan (5.000). Teoksen sisärtyy herkullisia historiallisia detaljeja. Nykyisen Stora Enson pääkonttorin paikalla ollutta Theodor Höijerin suunnittelemaa uusrenessanssitaloa, ns. Norrménin palatsia ei vielä näy, mutta sen taakse sijoittuva Uspenskin Katedraali (valm. 1868) on jo valmiina. Suurkirkko kohoaa pääkaupungin tunnusmerkkinä; sen vasemmalla puolella häämöttää yliopiston pääkirjasto. Eteläsatama on kuvattu kaupungin toimeliaana, laivoja vilisevänä sydämenä.

Oscar Kleinehin tunnelmallinen arkkitehtuurinäkymä Tammisaaresta vuodelta 1872 myytiin 46.000 eurolla (lh. 30.000). Maalaus kuuluu taiteilijan maalaamien kaupunkipanoraamojen kolmen kärkeen (Helsinki, Tammisaari, Loviisa). Mereltä käsin nähdyssä, kaupungin lounaispuolelta avautuvassa näkymässa on ikuistettuna vanha, nyttemmin jo monilta osiltaan muuttunut Tammisaari, kaupungin satama-alue ja harmaakivikirkko.

Huutokaupan yllättäjäksi aavisteltiin Hugo Backmanssonia, joka kuuluu Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kiehtovimpiin taiteilijoihin. Backmansson teki merkittävän uran Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalarina; tässä roolissa hän ikuisti Venäjän ja Japanin sodassa 1905 käydyn Sandepun taistelun, josta kilpailtiin huutokaupassa kiivaasti. Loppuhinta yli viisinkertaistui 11.000 euroon (lh. 2.000). Myös Backmanssonin Helsingin kauppatori kaksinkertaisti lähtöhintansa ja myytiin 5.000:lla.

1900-luvun modernismin kiinnostaviin nimiin kuului kevään huutokaupassa Santeri Salokivi. Harvinainen, impressionistisessa hengessä toteutettu valon täyttämä Pariisin puisto lähes kaksinkertaisti hintansa, loppuhinta oli 11.000 (lh. 6.000). Vahvoja hintanoteerauksia saavutettiin myös Ahti Lavoselta (Hopeakerrosrtumia, myyty 5.000) ja Jaakko Sieväseltä (Kaksoisolento 3.800).

Ulkomaisen taiteen seuratuimpia teoksia oli Pablo Picasson litografia Le modèle éntendu, jonka arvoa lisäsitarkasti tunnettu provenienssi. Teos on ollut mukana Nykytaide r.y.:n järjestämässä Picasso-näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1967 ja se on luetteloitu on näyttelyn yhteydessä julkaistussa katalogissa. Ivan Aivazovskyn pienikokonen Aihe Mustaltamereltä myytiin ulkomaiselle keräilijälle 15.500 eurolla (lh. 1.500)

Kuvanveiston kärkeen sijoittui Emil Wikströmin Invocation (Rukous), pronssiveistoksen loppuhinta kipusi 6.000 euroon (lh. 3.500). Modernin kuvanveistotaiteen huippuja oli Laila Pullisen pronssireliefi, jonka loppuhinnaksi noteerattiin 5.500 (lh. 5.000). Toisen naistaiteilijoidemme parhaimmistoa edustavan Helmi Biesen korkeatasoinen Talvimaisema nelinkertaistui komeasti, loppuhinta 12.000 (lh. 3.500).

Venäläisten antiikkiesineiden kärkeä olivat miekat, pietarilainen vodkapulloteline ja siihen kuuluvat kuusi ryyppykuppia vuodelta 1896, loppuhinta 9.500 (lh. 3.000) sekä Alexander Tillanderin Pietarissa valmistama harvinainen, kaartinkenraalin kypärän muotoinen miniatyyririipus, joka lähes kolminkertaisti lähtöhintansa 11.500 (lh. 3.000). Pienen arvoesineen arvoa vahvisti sen hyvä provenienssi, kultasepän mestarinäyte tuli myyntiin suomalaisesta perhekokoelmasta.

Designin eturiviin asettuivat Alvar Aalto, Aimo Okkolin, Rut Bryk, Aune Siimes ja Paavo Tynell. Aallon kukka-sarjan vihreä lasikulho myytiin 2.400 eurolla (lh. 2.000) ja vuoden 1937 Aalto-maljakko 3.500:lla. Viime aikoina hitaassa, mutta varmassa nousussa olleen Okkolinin vihreä kristallitaidelasi Kurjenmiekka (Iris) kolminkertaistui 2.400 euroon (lh. 800). Brykin pullo-aiheisesta seinälaatasta kilpailtiin 7.000 euroon saakka (lh. 2.500). Keramiikkateoksen hauska detalji on, että siinä kuvattujen pullojen joukosta löytyy myös taiteilijakollegan, Kaj Franckin Kremlin kellot -pullo. Designosaston pieniin harvinaisuuksiin kuuluva Siimeksen kerrosposliinikulho myytiin 1.100 eurolla (lh. 300). Tynell pysyi edelleen odotetusti designmaailman halutuimpien muotoilijoiden kärkisijoilla; valaisinsuunnittelijalle itselleen kuulunut messinkinen pöytävalaisin sai aikaan vauhdikkaasti etenevän huutokilpailun, joka pysähtyi vasta 3.200 eurossa (lh. 800).