 |
TYYLIEN TIIVISTELMÄT
RENESSANSSI 
syntyi Italiassa 1400-luvun alussa
kytkeytyi uskonpuhdistukseen, löytöretkiin ja humanismiin
saapui Suomeen Vaasojen aikaan ja eli 1800-luvulla
vaikutti meillä eniten talonpoikaisesineistöön
palasi antiikin muotoihin: pylväisiin, päätykolmioihin, peilipintoihin
suosi symmetriaa ja harmoniaa
irrotti huonekalut seinästä
antoi huonekaluille arkkitehtoonisen ja suoraviivaisen rakenteen
intarsiat, akantusornamentit, gobeliinit, kasettikatot
BAROKKI 
kehittyi Italiassa 1300-luvun jälkipuoliskolla renessanssin pohjalle
nousi kukoistukseen Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaan Versaillesissa
liittyi Ruotsissa 1600-luvun suurvalta-aikaan: karoliiniset tyylit
levisi Suomessa kartanoihin ja porvariskoteihin
ilmensi yksinvallan, aateliston ja vastauskonpuhdistuksen ihanteita
hovien kultabarokin rinnalla vaikutti porvarillinen hollantilais-englantilainen suuntaus
kunnioitti voimaa, liikettä, tunnetta ja teatraalista loistoa
kierre- ja pallosorvaukset, värelistat, kasviaiheet, tumma väritys
korkeaselkäiset tuolit, isot kaapit, kultanahkatapetit
VARHAISROKOKOO 
siirtymäkausi barokista rokokoohon, puhutaan myös myöhäisbarokista
Ranskassa régence, Englannissa Queen Annen tyyli
heijasteli Ruotsin suurvallan romahtamista, säätyjen valtaa ja porvarillisen yritteliäisyyden kasvua
1700-luvun alun venäläismiehityksestä huolimatta Suomessa rokokoota tärkeämpi tyyli
runsaasti vaikutteita Englannista
ensimmäiset merkit kiinalaismuodista
pukinjalat ja jousenkaariaiheet
mukavuus, kodikkuus, valoisuus, keveys
uutuutena lipastot, kahviin ja teehen liittyvä esineistö
ROKOKOO 
syntyi Ranskassa Ludvig XV:n aikaan 1700-luvun alussa
jäi Suomessa suhteellisen vaatimattomaksi yläluokan tyyliksi
sai nimensä rocaillesta, simpukasta, myöhemmin tällä tarkoitettiin tyylin suosikkiornamenttia
ihaili maalaiselämää ja antiikin paimenidyllejä
koristeaiheet, värisävyt ja usein myös muodot suoraan luonnosta
epäsymmetria, keveys, sirous, aistillisuus
kaartuvat viivat, s-jalat, kehykset, ornamenttisikermät
suunnaton Kiina-innostus näkyi erityisesti posliinissa
Englannissa Chippendale-huonekalut, joissa vaikutteita Kiinasta ja gotiikasta
monenlaiset sohvat, ns. mahapiirongit, peilit
KUSTAVILAISUUS 
uusklassismin pohjoinen versio, joka sai nimensä Kustaa III:lta
varhaiskustavilaisuudessa jälkiä rokokoosta, myöhäiskustavilaisuudessa ankarampi muotokieli
Ranskassa vastineena Ludvig XVI:n tyyli, Englannissa Adam-tyyli
levisi 1700-luvun lopussa laajalti ja myös talonpoikaisympäristöön, eritoten Pohjanmaalle
Herculaneumin ja Pompejin kaivaukset tarjosivat antiikin esikuvia: pylväät ja uurnat sisustukseen
pystysuorat linjat, vaaleat, pastelli-, usein harmaasävyiset värit, ilmavuus, harmonia, yksinkertaisuus
juoksevat koirat, meanderit, helmisauvat, palmikkonauhat
rihlaukset ja marmori-imitaatiot
tuolien selustoissa lyhteet ja kilvet
EMPIRE 
Napoleonin keisarityyli, johon liitetään myös vallankumouksen jälkeinen direktoriotyyli
tsaarien Venäjällä oma itäinen versionsa, Ruotsissa Kaarle Juhanan tyyli
Suomeen 1800-luvun alussa esineistöä sekä uudesta että vanhasta emämaasta
koristeaiheet Roomasta, Kreikasta ja Egyptistä
antikisoivat lavastukset ja yllättävät muotolainat
loisto, värikkyys, jäykkyys, sotaisuus
pronssi, kulta, mahonki, marmori ja muut kivilajit suosiossa
huonekalut suuria, itsenäisiä ja veistoksellisia, tuoleissa ulospäin kaartuvat jalat
myöhäisvaiheena biedermeier, joka sai merkitystä porvariskotien sisustustyylinä
KERTAUSTYYLIT 
syntyivät 1800-luvun romanttisesta kaipuusta menneeseen
liittyivät teollisuuden nousuun ja kaupungistumiseen
sarjatuotanto, eklektismi, eksotiikka
tummat puulajit, runsaskuvioiset kankaat, rönsyilevät koristeaiheet
uusgotiikka englantilaishenkinen, sakraali, puutarhojen ja paviljonkien tyyli
uusrokokoo sai Suomessa pietarilaisen leiman, alalajina divaanityyli
uusrenessanssi saksalainen ja pohjoismainen tyyli, ennakoi kansallisromantiikkaa, ruokasalien suosikki
uusklassismi ranskalaisperäinen, kertaustyyleistä rauhallisin
uusbarokki kietoutui usein jugendiin, esiintyi lähinnä tuoleissa
JUGEND 
sai nimensä müncheniläisen Die Jugend -lehden mukaan, Ranskassa art nouveau, Englannissa modern style
huippuaika vuoden 1900 tienoilla, jolloin Pariisin maailmannäyttely
nivoutui Suomessa kansallisromantiikkaan ja sai vaikutteita kansantaiteesta, karelianismista ja historiasta, mutta myös Englannista
demokraattisia pyrkimyksiä: kaikki kansalaiset otettiin huomioon
arvosti käsityötä, aitoja materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia muotoja
kokonaistaideteoksen idea
sukulaisuutta Japanin taiteen ja rokokoon kanssa
joutsenkaulaviiva, kasvi- ja eläinaiheet, luonnonvärit
|
|
|
| |  |
 |
| |
Bulevardi 9 A, II krs., 00120 Helsinki, p. 09-6877 990, hagelstam@hagelstam.fi, ma – pe klo.9-17
|
|
|
