4314. SS-upseerin ryhmä

Suomi/Saksa, SS-kunniatikari, M36, pieniä vaurioita, pit. 35 cm, poliisi/aliupseerimiekka, E.F.Hörster Solingen, portopé, pit. 92 cm, pistin K98, F.W.Höller, terä ja tuppi numeroitu 5556 C, pit. 38,5 cm, leimasin Verbindungsstelle des Finn.Freiw.Batt.d.Waffen-SS, valokuva-albumeja, 2 kpl, yht.n. 180 kuvaa ja korttia, pöytäviiri, SS-vapaaeht. kirjanen, luovutuskirjat: SS-vap.eht.risti, Ilmavoimien mr, Js mm, Chevalier d'Honneur, tervehdyskortti allekirj. Felix Steiner 1957, Venäjän federaation rehabilitointitodistus 2001, 2 kpl Provenienssi: Unto Parvilahti (1907-1970) Toisen maailmansodan aikana Unto Parvilahti (ent. Boman), lähti vapaaehtoisena Saksan SS-joukkoihin muiden suomalaisten värvättyjen tavoin keväällä 1941. Kesästä 1941 hän toimi Berliinissä suomalaisen SS-pataljoonan yhteystoimiston päällikkönä. Parvilahti jäi suomalaispataljoonan kotiuttamisen jälkeenkin Berliiniin hoitamaan Saksassa olleiden suomalaisten haavoittuneiden asioita, ja hän palasi kotimaahan vasta 1944. Kun Suomen ja Saksan suhteet katkesivat samana vuonna, liiallisesta saksalaismielisyydestä epäilty Parvilahti suljettiin sodan ajan poikkeussäännösten perusteella Suomessa turvasäilöön. Parvilahti kuului niin sanottuihin Leinon vankeihin, jotka sisäministeri Yrjö Leino luovutti valvontakomission määräämänä huhtikuussa 1945 Neuvostoliittoon. Hänet tuomittiin Neuvostoliitossa viideksi vuodeksi leirivankeuteen "kansainvälisen porvariston auttamisesta taistelussa kommunismia vastaan". Rangaistusajan jälkeen hänet karkotettiin Siperiaan. Vuonna 1954 kotimaahansa palaamaan päässeen Parvilahden neuvostoliittolaista vankileirielämää käsittelevä kirja Berijan tarhat levisi useina painoksina Suomessa, ja se julkaistiin myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja espanjaksi. Kirjalla oli aikanaan merkittävä vaikutus neuvostojärjestelmän synkän puolen tunnetuksi tekijänä. Parinkymmenen venäläisen emigrantin ja Suomen kansalaisten luovuttamisesta Neuvostoliittoon seurasi myöhemmin Suomessa poliittinen kohu, joka osaltaan vaikutti sisäministeri Leinon erottamiseen. Lähteet: Mikko Uola/Kansallisbiografia, Anu Vertanen ”Rintamalta Ratakadulle, Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948”

Huutokauppa päättyi 04.05.2016

Vasarahinta 7 000 €

Lähtöhinta

5 000 €

Suomi/Saksa, SS-kunniatikari, M36, pieniä vaurioita, pit. 35 cm, poliisi/aliupseerimiekka, E.F.Hörster Solingen, portopé, pit. 92 cm, pistin K98, F.W.Höller, terä ja tuppi numeroitu 5556 C, pit. 38,5 cm, leimasin Verbindungsstelle des Finn.Freiw.Batt.d.Waffen-SS, valokuva-albumeja, 2 kpl, yht.n. 180 kuvaa ja korttia, pöytäviiri, SS-vapaaeht. kirjanen, luovutuskirjat: SS-vap.eht.risti, Ilmavoimien mr, Js mm, Chevalier d'Honneur, tervehdyskortti allekirj. Felix Steiner 1957, Venäjän federaation rehabilitointitodistus 2001, 2 kpl

Provenienssi: Unto Parvilahti (1907-1970)

Toisen maailmansodan aikana Unto Parvilahti (ent. Boman), lähti vapaaehtoisena Saksan SS-joukkoihin muiden suomalaisten värvättyjen tavoin keväällä 1941. Kesästä 1941 hän toimi Berliinissä suomalaisen SS-pataljoonan yhteystoimiston päällikkönä. Parvilahti jäi suomalaispataljoonan kotiuttamisen jälkeenkin Berliiniin hoitamaan Saksassa olleiden suomalaisten haavoittuneiden asioita, ja hän palasi kotimaahan vasta 1944. Kun Suomen ja Saksan suhteet katkesivat samana vuonna, liiallisesta saksalaismielisyydestä epäilty Parvilahti suljettiin sodan ajan poikkeussäännösten perusteella Suomessa turvasäilöön. Parvilahti kuului niin sanottuihin Leinon vankeihin, jotka sisäministeri Yrjö Leino luovutti valvontakomission määräämänä huhtikuussa 1945 Neuvostoliittoon. Hänet tuomittiin Neuvostoliitossa viideksi vuodeksi leirivankeuteen "kansainvälisen porvariston auttamisesta taistelussa kommunismia vastaan". Rangaistusajan jälkeen hänet karkotettiin Siperiaan. Vuonna 1954 kotimaahansa palaamaan päässeen Parvilahden neuvostoliittolaista vankileirielämää käsittelevä kirja Berijan tarhat levisi useina painoksina Suomessa, ja se julkaistiin myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja espanjaksi. Kirjalla oli aikanaan merkittävä vaikutus neuvostojärjestelmän synkän puolen tunnetuksi tekijänä. Parinkymmenen venäläisen emigrantin ja Suomen kansalaisten luovuttamisesta Neuvostoliittoon seurasi myöhemmin Suomessa poliittinen kohu, joka osaltaan vaikutti sisäministeri Leinon erottamiseen.

Lähteet: Mikko Uola/Kansallisbiografia, Anu Vertanen ”Rintamalta Ratakadulle, Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948”

Mittayksikkö Kyllä
Lisätiedot

Suomi/Saksa, SS-kunniatikari, M36, pieniä vaurioita, pit. 35 cm, poliisi/aliupseerimiekka, E.F.Hörster Solingen, portopé, pit. 92 cm, pistin K98, F.W.Höller, terä ja tuppi numeroitu 5556 C, pit. 38,5 cm, leimasin Verbindungsstelle des Finn.Freiw.Batt.d.Waffen-SS, valokuva-albumeja, 2 kpl, yht.n. 180 kuvaa ja korttia, pöytäviiri, SS-vapaaeht. kirjanen, luovutuskirjat: SS-vap.eht.risti, Ilmavoimien mr, Js mm, Chevalier d'Honneur, tervehdyskortti allekirj. Felix Steiner 1957, Venäjän federaation rehabilitointitodistus 2001, 2 kpl

Provenienssi: Unto Parvilahti (1907-1970)

Toisen maailmansodan aikana Unto Parvilahti (ent. Boman), lähti vapaaehtoisena Saksan SS-joukkoihin muiden suomalaisten värvättyjen tavoin keväällä 1941. Kesästä 1941 hän toimi Berliinissä suomalaisen SS-pataljoonan yhteystoimiston päällikkönä. Parvilahti jäi suomalaispataljoonan kotiuttamisen jälkeenkin Berliiniin hoitamaan Saksassa olleiden suomalaisten haavoittuneiden asioita, ja hän palasi kotimaahan vasta 1944. Kun Suomen ja Saksan suhteet katkesivat samana vuonna, liiallisesta saksalaismielisyydestä epäilty Parvilahti suljettiin sodan ajan poikkeussäännösten perusteella Suomessa turvasäilöön. Parvilahti kuului niin sanottuihin Leinon vankeihin, jotka sisäministeri Yrjö Leino luovutti valvontakomission määräämänä huhtikuussa 1945 Neuvostoliittoon. Hänet tuomittiin Neuvostoliitossa viideksi vuodeksi leirivankeuteen "kansainvälisen porvariston auttamisesta taistelussa kommunismia vastaan". Rangaistusajan jälkeen hänet karkotettiin Siperiaan. Vuonna 1954 kotimaahansa palaamaan päässeen Parvilahden neuvostoliittolaista vankileirielämää käsittelevä kirja Berijan tarhat levisi useina painoksina Suomessa, ja se julkaistiin myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja espanjaksi. Kirjalla oli aikanaan merkittävä vaikutus neuvostojärjestelmän synkän puolen tunnetuksi tekijänä. Parinkymmenen venäläisen emigrantin ja Suomen kansalaisten luovuttamisesta Neuvostoliittoon seurasi myöhemmin Suomessa poliittinen kohu, joka osaltaan vaikutti sisäministeri Leinon erottamiseen.

Lähteet: Mikko Uola/Kansallisbiografia, Anu Vertanen ”Rintamalta Ratakadulle, Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948”

Lunastus

viiden (5) arkipäivän sisään osoitteessa Tehtaankatu 27, Helsinki. Huutokauppaviikolla huutokaupan ajan, to-pe klo 11-17, la klo 11-15 ja ma klo 11-17. Lue lisää täältä. Lunastusajan umpeuduttua perimme säilitysmaksun joka on 5 €/kohde/arkipäivä (isokokoiset kohteet 10 €/kohde/arkipäivä).