1. Soldan-Brofeldt, Venny (1863-1945) ?

Omakuva, öljy kankaalle, sign. 1890, 102x60 - kirjallisuus: maalaus on kuvattu kirjoissa “Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta” kokosivun kuva s. 208-209 (Konttinen 1988); “Taiteilijapareja” s. 144 (Konttinen 1991); “Boheemielämää. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie” s. 224-225 (Konttinen 1997) - näyttelyt: Venny Soldan-Brofeldt - Taiteilija ja äiti, Joensuun taidemuseo 1987 Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) osoitti, että nainen saattoi sekä toimia ammattitaiteilijana, että hankkia perheen. Poikkeuksellisen lahjakas Soldan-Brofeldt oli persoona, jonka yksityiselämän intiimit surut ovat värittäneet hänen taiteensa arvostusta myöhempinä vuosina. Vaikka lopettikin koulunkäyntinsä jo 14-vuotiaana, Venny oli erittäin hyvin perehtynyt taiteilijan ammattiin. Hän opiskeli 1880-luvulla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pietarissa Stieglitzin yksityisakatemiassa sekä Pariisissa Académie Colarossissa. Lisäksi hän teki opintomatkoja Italiaan ja Espanjaan. Vennyn taidenäkemykseen vaikutti suuresti isänsä August Soldanin filosofinen käsitys kauneudesta totuutena. Venny Soldan avioitui Johannes Brofeldtin (myöh. Juhani Aho) kanssa syyskuussa 1891. Taiteilija odotti liitoltaan paljon, niin tunnepuolella kuin ammatillisestikin. Puolisoiden tarkoitus oli tukea toisiaan kaikessa; sosiaalinen tasa-arvoaate sekä boheemi elämäntapa yhdisti heitä. Venny piti avioliittoa pyhänä instituutiona ja oli valmis työskentelemään hartaasti miehensä hyväksi. Avioliiton alun nuoripari vietti kiertelemällä Suomea, asuen milloin missäkin, luoden taidetta yhdessä. Taiteilijan tuotannossa Madonnamainen omakuva vuodelta 1890 enteilee suuren äidinrakkauden puhkeamista. Teoksen maalaushetkellä Venny oli vielä naimaton, ja Ahojen esikoinenkin Heikki syntyi vasta toukokuussa 1895, mutta tässä ehkä tunnetuimmassa työssään Venny seisoo sylissään lapsi, jota hän kannattelee suojelevasti. Vennyllä on yllään tumma puku ja ohut vaalea huivi. Tausta on myös hyvin tumma. Vennyn vaaleat hiukset ovat pörröttyneet niin, että ne näyttävät muodostavan sädekehän. Saavuttamaton, kaukainen Madonna on muuttunut äidillisyyttä ja luonnetta säteileväksi naiseksi. Kaipasiko Venny jo Ahoa, jonka kanssa oli muutamaan otteeseen vaihtanut mielipiteitä eri taiteilijajuhlissa? Teoksen suuri koko herättää myös huomiota; pienet ja herkät, mallin tunne-elämää korostavat maalaukset olivat Vennylle ominaisia ilmaisutapoja. Taiteilijuuden ohella juuri äitiys oli keskeisintä Vennyn elämässä ja hän rakasti suuresti kaikkia lähipiirinsä lapsia. Provenienssi: Tämä teos on kuulunut Ester Ståhlbergin (1870-1950) kokoelmiin. Ester Ståhlberg, tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin vaimo, tunnettiin erityisesti kirjailijana ja historioitsijana sekä filantrooppina, mutta hän oli myös hyvin kiinnostunut kuvataiteista. (teksti: FM Johanna Lindfors. Lähteet: Boheemielämä – Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Riitta Konttinen 1997)

Omakuva, öljy kankaalle, sign. 1890, 102x60 - kirjallisuus: maalaus on kuvattu kirjoissa “Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta” kokosivun kuva s. 208-209 (Konttinen 1988); “Taiteilijapareja” s. 144 (Konttinen 1991); “Boheemielämää. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie” s. 224-225 (Konttinen 1997) - näyttelyt: Venny Soldan-Brofeldt - Taiteilija ja äiti, Joensuun taidemuseo 1987

Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) osoitti, että nainen saattoi sekä toimia ammattitaiteilijana, että hankkia perheen. Poikkeuksellisen lahjakas Soldan-Brofeldt oli persoona, jonka yksityiselämän intiimit surut ovat värittäneet hänen taiteensa arvostusta myöhempinä vuosina. Vaikka lopettikin koulunkäyntinsä jo 14-vuotiaana, Venny oli erittäin hyvin perehtynyt taiteilijan ammattiin. Hän opiskeli 1880-luvulla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pietarissa Stieglitzin yksityisakatemiassa sekä Pariisissa Académie Colarossissa. Lisäksi hän teki opintomatkoja Italiaan ja Espanjaan. Vennyn taidenäkemykseen vaikutti suuresti isänsä August Soldanin filosofinen käsitys kauneudesta totuutena. Venny Soldan avioitui Johannes Brofeldtin (myöh. Juhani Aho) kanssa syyskuussa 1891. Taiteilija odotti liitoltaan paljon, niin tunnepuolella kuin ammatillisestikin. Puolisoiden tarkoitus oli tukea toisiaan kaikessa; sosiaalinen tasa-arvoaate sekä boheemi elämäntapa yhdisti heitä. Venny piti avioliittoa pyhänä instituutiona ja oli valmis työskentelemään hartaasti miehensä hyväksi. Avioliiton alun nuoripari vietti kiertelemällä Suomea, asuen milloin missäkin, luoden taidetta yhdessä. Taiteilijan tuotannossa Madonnamainen omakuva vuodelta 1890 enteilee suuren äidinrakkauden puhkeamista. Teoksen maalaushetkellä Venny oli vielä naimaton, ja Ahojen esikoinenkin Heikki syntyi vasta toukokuussa 1895, mutta tässä ehkä tunnetuimmassa työssään Venny seisoo sylissään lapsi, jota hän kannattelee suojelevasti. Vennyllä on yllään tumma puku ja ohut vaalea huivi. Tausta on myös hyvin tumma. Vennyn vaaleat hiukset ovat pörröttyneet niin, että ne näyttävät muodostavan sädekehän. Saavuttamaton, kaukainen Madonna on muuttunut äidillisyyttä ja luonnetta säteileväksi naiseksi. Kaipasiko Venny jo Ahoa, jonka kanssa oli muutamaan otteeseen vaihtanut mielipiteitä eri taiteilijajuhlissa? Teoksen suuri koko herättää myös huomiota; pienet ja herkät, mallin tunne-elämää korostavat maalaukset olivat Vennylle ominaisia ilmaisutapoja. Taiteilijuuden ohella juuri äitiys oli keskeisintä Vennyn elämässä ja hän rakasti suuresti kaikkia lähipiirinsä lapsia. Provenienssi: Tämä teos on kuulunut Ester Ståhlbergin (1870-1950) kokoelmiin. Ester Ståhlberg, tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin vaimo, tunnettiin erityisesti kirjailijana ja historioitsijana sekä filantrooppina, mutta hän oli myös hyvin kiinnostunut kuvataiteista. (teksti: FM Johanna Lindfors. Lähteet: Boheemielämä – Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Riitta Konttinen 1997)

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

30 000 €

Lähtöhinta

30 000 €

Omakuva, öljy kankaalle, sign. 1890, 102x60 - kirjallisuus: maalaus on kuvattu kirjoissa “Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta” kokosivun kuva s. 208-209 (Konttinen 1988); “Taiteilijapareja” s. 144 (Konttinen 1991); “Boheemielämää. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie” s. 224-225 (Konttinen 1997) - näyttelyt: Venny Soldan-Brofeldt - Taiteilija ja äiti, Joensuun taidemuseo 1987

Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) osoitti, että nainen saattoi sekä toimia ammattitaiteilijana, että hankkia perheen. Poikkeuksellisen lahjakas Soldan-Brofeldt oli persoona, jonka yksityiselämän intiimit surut ovat värittäneet hänen taiteensa arvostusta myöhempinä vuosina. Vaikka lopettikin koulunkäyntinsä jo 14-vuotiaana, Venny oli erittäin hyvin perehtynyt taiteilijan ammattiin. Hän opiskeli 1880-luvulla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pietarissa Stieglitzin yksityisakatemiassa sekä Pariisissa Académie Colarossissa. Lisäksi hän teki opintomatkoja Italiaan ja Espanjaan. Vennyn taidenäkemykseen vaikutti suuresti isänsä August Soldanin filosofinen käsitys kauneudesta totuutena. Venny Soldan avioitui Johannes Brofeldtin (myöh. Juhani Aho) kanssa syyskuussa 1891. Taiteilija odotti liitoltaan paljon, niin tunnepuolella kuin ammatillisestikin. Puolisoiden tarkoitus oli tukea toisiaan kaikessa; sosiaalinen tasa-arvoaate sekä boheemi elämäntapa yhdisti heitä. Venny piti avioliittoa pyhänä instituutiona ja oli valmis työskentelemään hartaasti miehensä hyväksi. Avioliiton alun nuoripari vietti kiertelemällä Suomea, asuen milloin missäkin, luoden taidetta yhdessä. Taiteilijan tuotannossa Madonnamainen omakuva vuodelta 1890 enteilee suuren äidinrakkauden puhkeamista. Teoksen maalaushetkellä Venny oli vielä naimaton, ja Ahojen esikoinenkin Heikki syntyi vasta toukokuussa 1895, mutta tässä ehkä tunnetuimmassa työssään Venny seisoo sylissään lapsi, jota hän kannattelee suojelevasti. Vennyllä on yllään tumma puku ja ohut vaalea huivi. Tausta on myös hyvin tumma. Vennyn vaaleat hiukset ovat pörröttyneet niin, että ne näyttävät muodostavan sädekehän. Saavuttamaton, kaukainen Madonna on muuttunut äidillisyyttä ja luonnetta säteileväksi naiseksi. Kaipasiko Venny jo Ahoa, jonka kanssa oli muutamaan otteeseen vaihtanut mielipiteitä eri taiteilijajuhlissa? Teoksen suuri koko herättää myös huomiota; pienet ja herkät, mallin tunne-elämää korostavat maalaukset olivat Vennylle ominaisia ilmaisutapoja. Taiteilijuuden ohella juuri äitiys oli keskeisintä Vennyn elämässä ja hän rakasti suuresti kaikkia lähipiirinsä lapsia. Provenienssi: Tämä teos on kuulunut Ester Ståhlbergin (1870-1950) kokoelmiin. Ester Ståhlberg, tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin vaimo, tunnettiin erityisesti kirjailijana ja historioitsijana sekä filantrooppina, mutta hän oli myös hyvin kiinnostunut kuvataiteista. (teksti: FM Johanna Lindfors. Lähteet: Boheemielämä – Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Riitta Konttinen 1997)

Lisätiedot

Omakuva, öljy kankaalle, sign. 1890, 102x60 - kirjallisuus: maalaus on kuvattu kirjoissa “Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta” kokosivun kuva s. 208-209 (Konttinen 1988); “Taiteilijapareja” s. 144 (Konttinen 1991); “Boheemielämää. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie” s. 224-225 (Konttinen 1997) - näyttelyt: Venny Soldan-Brofeldt - Taiteilija ja äiti, Joensuun taidemuseo 1987

Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) osoitti, että nainen saattoi sekä toimia ammattitaiteilijana, että hankkia perheen. Poikkeuksellisen lahjakas Soldan-Brofeldt oli persoona, jonka yksityiselämän intiimit surut ovat värittäneet hänen taiteensa arvostusta myöhempinä vuosina. Vaikka lopettikin koulunkäyntinsä jo 14-vuotiaana, Venny oli erittäin hyvin perehtynyt taiteilijan ammattiin. Hän opiskeli 1880-luvulla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pietarissa Stieglitzin yksityisakatemiassa sekä Pariisissa Académie Colarossissa. Lisäksi hän teki opintomatkoja Italiaan ja Espanjaan. Vennyn taidenäkemykseen vaikutti suuresti isänsä August Soldanin filosofinen käsitys kauneudesta totuutena. Venny Soldan avioitui Johannes Brofeldtin (myöh. Juhani Aho) kanssa syyskuussa 1891. Taiteilija odotti liitoltaan paljon, niin tunnepuolella kuin ammatillisestikin. Puolisoiden tarkoitus oli tukea toisiaan kaikessa; sosiaalinen tasa-arvoaate sekä boheemi elämäntapa yhdisti heitä. Venny piti avioliittoa pyhänä instituutiona ja oli valmis työskentelemään hartaasti miehensä hyväksi. Avioliiton alun nuoripari vietti kiertelemällä Suomea, asuen milloin missäkin, luoden taidetta yhdessä. Taiteilijan tuotannossa Madonnamainen omakuva vuodelta 1890 enteilee suuren äidinrakkauden puhkeamista. Teoksen maalaushetkellä Venny oli vielä naimaton, ja Ahojen esikoinenkin Heikki syntyi vasta toukokuussa 1895, mutta tässä ehkä tunnetuimmassa työssään Venny seisoo sylissään lapsi, jota hän kannattelee suojelevasti. Vennyllä on yllään tumma puku ja ohut vaalea huivi. Tausta on myös hyvin tumma. Vennyn vaaleat hiukset ovat pörröttyneet niin, että ne näyttävät muodostavan sädekehän. Saavuttamaton, kaukainen Madonna on muuttunut äidillisyyttä ja luonnetta säteileväksi naiseksi. Kaipasiko Venny jo Ahoa, jonka kanssa oli muutamaan otteeseen vaihtanut mielipiteitä eri taiteilijajuhlissa? Teoksen suuri koko herättää myös huomiota; pienet ja herkät, mallin tunne-elämää korostavat maalaukset olivat Vennylle ominaisia ilmaisutapoja. Taiteilijuuden ohella juuri äitiys oli keskeisintä Vennyn elämässä ja hän rakasti suuresti kaikkia lähipiirinsä lapsia. Provenienssi: Tämä teos on kuulunut Ester Ståhlbergin (1870-1950) kokoelmiin. Ester Ståhlberg, tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin vaimo, tunnettiin erityisesti kirjailijana ja historioitsijana sekä filantrooppina, mutta hän oli myös hyvin kiinnostunut kuvataiteista. (teksti: FM Johanna Lindfors. Lähteet: Boheemielämä – Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Riitta Konttinen 1997)