240. Santeri Salokivi (1886-1940)

Kauppatori, Helsinki

öljy, sign. 1930, Suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi kohonnut Helsinki sai kauppatorin vilkkaalle kaupankäynnilleen vanhojen kalalaiturien paikalle. Täyttömaalla seisova tori on kaupungin sydän, joka kuhisee elämää varsinkin kesäkuukausina. Kauppatori jakautuu läntiselle ja itäiselle puolelle, Helsingin vanhimman julkisen muistomerkin, Keisarinnankiven molemmin puolin. Vuonna 1835 keisarinna Aleksandra Feodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun kunniaksi paljastettu punagraniittinen obeliski, pronssisen maapallon päällä seisovine venäläisine kaksoiskotkineen. Kotka, jonka rinnassa komeilee Suomen oma leijonavaakuna, on lintumaalarina tunnetun Magnus von Wrightin suunnittelema. Ranskalaissyntyinen fregattimme Suomen Joutsen laskettiin vesille elokuussa 1902, ja se toimi alun perin rahtilaivana Atlantilla ja Tyynellämerellä. Vuonna 1930 Suomen valtio osti purjelaivan laivastomme koululaivaksi. Suomen Joutsen teki kahdeksan valtameripurjehdusta, joutuen mm. hirmumyrskyyn Atlantilla. Sotien aikana Suomen Joutsen toimi sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana. Kolmisenkymmentä vuotta laivan kotisatamana oli Helsinki, ja se oli teoksen maalaamisen aikoihin tuttu näky Kauppatorin rannassa., 84x108

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

15 500 €

Lähtöhinta

12 000 €

Suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi kohonnut Helsinki sai kauppatorin vilkkaalle kaupankäynnilleen vanhojen kalalaiturien paikalle. Täyttömaalla seisova tori on kaupungin sydän, joka kuhisee elämää varsinkin kesäkuukausina. Kauppatori jakautuu läntiselle ja itäiselle puolelle, Helsingin vanhimman julkisen muistomerkin, Keisarinnankiven molemmin puolin. Vuonna 1835 keisarinna Aleksandra Feodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun kunniaksi paljastettu punagraniittinen obeliski, pronssisen maapallon päällä seisovine venäläisine kaksoiskotkineen. Kotka, jonka rinnassa komeilee Suomen oma leijonavaakuna, on lintumaalarina tunnetun Magnus von Wrightin suunnittelema.

Ranskalaissyntyinen fregattimme Suomen Joutsen laskettiin vesille elokuussa 1902, ja se toimi alun perin rahtilaivana Atlantilla ja Tyynellämerellä. Vuonna 1930 Suomen valtio osti purjelaivan laivastomme koululaivaksi. Suomen Joutsen teki kahdeksan valtameripurjehdusta, joutuen mm. hirmumyrskyyn Atlantilla. Sotien aikana Suomen Joutsen toimi sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana. Kolmisenkymmentä vuotta laivan kotisatamana oli Helsinki, ja se oli teoksen maalaamisen aikoihin tuttu näky Kauppatorin rannassa.

Aihe Kauppatori, Helsinki
Tekniikka öljy
Signeerattu Kyllä
Sign. 1930
Korkeus 84
Leveys 108
Lisätiedot

Suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi kohonnut Helsinki sai kauppatorin vilkkaalle kaupankäynnilleen vanhojen kalalaiturien paikalle. Täyttömaalla seisova tori on kaupungin sydän, joka kuhisee elämää varsinkin kesäkuukausina. Kauppatori jakautuu läntiselle ja itäiselle puolelle, Helsingin vanhimman julkisen muistomerkin, Keisarinnankiven molemmin puolin. Vuonna 1835 keisarinna Aleksandra Feodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun kunniaksi paljastettu punagraniittinen obeliski, pronssisen maapallon päällä seisovine venäläisine kaksoiskotkineen. Kotka, jonka rinnassa komeilee Suomen oma leijonavaakuna, on lintumaalarina tunnetun Magnus von Wrightin suunnittelema.

Ranskalaissyntyinen fregattimme Suomen Joutsen laskettiin vesille elokuussa 1902, ja se toimi alun perin rahtilaivana Atlantilla ja Tyynellämerellä. Vuonna 1930 Suomen valtio osti purjelaivan laivastomme koululaivaksi. Suomen Joutsen teki kahdeksan valtameripurjehdusta, joutuen mm. hirmumyrskyyn Atlantilla. Sotien aikana Suomen Joutsen toimi sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana. Kolmisenkymmentä vuotta laivan kotisatamana oli Helsinki, ja se oli teoksen maalaamisen aikoihin tuttu näky Kauppatorin rannassa.