1. Munsterhjelm, Hjalmar

Järvimaisema Keski-Suomesta, öljy kankaalle, ei sign., 44x70, todistus Olga Munsterhjelm päiv. 31.3.1908 Hjalmar Munsterhjelm on suomalaisen maisemataiteen valovoimaisimpia klassikkoja. Hän varttui taiteilijaksi aikana, jolloin koko Suomi oli oppinut ihailemaan pohjoisen luonnon koskematonta kauneutta. Munsterhjelm aloitti opintonsa Düsseldorfin taideakatemiassa 1860. Saman vuoden syyskuussa suomalaisen maisemamaalauksen uranuurtaja Werner Holmberg menehtyi keuhkotautiin keskellä loistavaa taiteellista voittokulkuaan. Kaksikymmenvuotiaalta Munsterhjelmilta odotettiin paljon, ja jo seuraavalla vuosikymmenellä hän lunastikin paikkansa yleisön suosikkina. Munsterhjelmin tekninen osaaminen hioutui akatemiavuosina, joiden kuluessa hän hankki perusteellisimman taidekoulutuksen suomalaisten aikalaistensa joukossa. Nuoruuden haave merikapteenin ammatista vaihtui taiteilijan uraan, mikä miellytti erityisesti hänen isäänsä esikunnan ratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelmia. 1870 – 80-luvuilla Munsterhjelm oli uransa huipulla. Maisemamaalauksen valtionpalkinto, Pietarin taideaktemian akateemikon arvo, keisarilliset teoshankinnat sekä Aurora Karamzinin ja Demidovin ruhtinassuvun suosio nostivat hänet Berndt Lindholmin ohi kilpailussa Suomen johtavan maisemamaalarin asemasta. Munsterhjelm sai näyttelysalonkien ovet avautumaan suurikokoisille suomalaisille maisemille. Kuutamon valaisemat metsät ja kaatuneet puut, öiset metsälammet, kosket ja louhikot edustivat hänen tuotannossaan ateljeessa sommiteltuja, tunteilla ladattuja maisemakuvauksia. Pittoreskit rantanäkymät ja heleät kesämaisemat paljastivat puolestaan kiinnostuksen ulkoilmamaalauksen uusiin tuuliin ja suoraan kohteen edessä koettuihin hetkiin. Hämäläiset maisemat olivat Munsterhjelmin taiteen kivijalka ja Toivoniemen kartano Tuuloksessa se kiintopiste, josta käsin hän ikuisti maaseutu-Suomen kasvot: järvenrannat, laitumet ja hirsituvat. (teksti: FM Tuija Peltomaa)
Järvimaisema Keski-Suomesta, öljy kankaalle, ei sign., 44x70, todistus Olga Munsterhjelm päiv. 31.3.1908 Hjalmar Munsterhjelm on suomalaisen maisemataiteen valovoimaisimpia klassikkoja. Hän varttui taiteilijaksi aikana, jolloin koko Suomi oli oppinut ihailemaan pohjoisen luonnon koskematonta kauneutta. Munsterhjelm aloitti opintonsa Düsseldorfin taideakatemiassa 1860. Saman vuoden syyskuussa suomalaisen maisemamaalauksen uranuurtaja Werner Holmberg menehtyi keuhkotautiin keskellä loistavaa taiteellista voittokulkuaan. Kaksikymmenvuotiaalta Munsterhjelmilta odotettiin paljon, ja jo seuraavalla vuosikymmenellä hän lunastikin paikkansa yleisön suosikkina. Munsterhjelmin tekninen osaaminen hioutui akatemiavuosina, joiden kuluessa hän hankki perusteellisimman taidekoulutuksen suomalaisten aikalaistensa joukossa. Nuoruuden haave merikapteenin ammatista vaihtui taiteilijan uraan, mikä miellytti erityisesti hänen isäänsä esikunnan ratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelmia. 1870 – 80-luvuilla Munsterhjelm oli uransa huipulla. Maisemamaalauksen valtionpalkinto, Pietarin taideaktemian akateemikon arvo, keisarilliset teoshankinnat sekä Aurora Karamzinin ja Demidovin ruhtinassuvun suosio nostivat hänet Berndt Lindholmin ohi kilpailussa Suomen johtavan maisemamaalarin asemasta. Munsterhjelm sai näyttelysalonkien ovet avautumaan suurikokoisille suomalaisille maisemille. Kuutamon valaisemat metsät ja kaatuneet puut, öiset metsälammet, kosket ja louhikot edustivat hänen tuotannossaan ateljeessa sommiteltuja, tunteilla ladattuja maisemakuvauksia. Pittoreskit rantanäkymät ja heleät kesämaisemat paljastivat puolestaan kiinnostuksen ulkoilmamaalauksen uusiin tuuliin ja suoraan kohteen edessä koettuihin hetkiin. Hämäläiset maisemat olivat Munsterhjelmin taiteen kivijalka ja Toivoniemen kartano Tuuloksessa se kiintopiste, josta käsin hän ikuisti maaseutu-Suomen kasvot: järvenrannat, laitumet ja hirsituvat. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

8 000 €

Lähtöhinta

8 000 €
Järvimaisema Keski-Suomesta, öljy kankaalle, ei sign., 44x70, todistus Olga Munsterhjelm päiv. 31.3.1908 Hjalmar Munsterhjelm on suomalaisen maisemataiteen valovoimaisimpia klassikkoja. Hän varttui taiteilijaksi aikana, jolloin koko Suomi oli oppinut ihailemaan pohjoisen luonnon koskematonta kauneutta. Munsterhjelm aloitti opintonsa Düsseldorfin taideakatemiassa 1860. Saman vuoden syyskuussa suomalaisen maisemamaalauksen uranuurtaja Werner Holmberg menehtyi keuhkotautiin keskellä loistavaa taiteellista voittokulkuaan. Kaksikymmenvuotiaalta Munsterhjelmilta odotettiin paljon, ja jo seuraavalla vuosikymmenellä hän lunastikin paikkansa yleisön suosikkina. Munsterhjelmin tekninen osaaminen hioutui akatemiavuosina, joiden kuluessa hän hankki perusteellisimman taidekoulutuksen suomalaisten aikalaistensa joukossa. Nuoruuden haave merikapteenin ammatista vaihtui taiteilijan uraan, mikä miellytti erityisesti hänen isäänsä esikunnan ratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelmia. 1870 – 80-luvuilla Munsterhjelm oli uransa huipulla. Maisemamaalauksen valtionpalkinto, Pietarin taideaktemian akateemikon arvo, keisarilliset teoshankinnat sekä Aurora Karamzinin ja Demidovin ruhtinassuvun suosio nostivat hänet Berndt Lindholmin ohi kilpailussa Suomen johtavan maisemamaalarin asemasta. Munsterhjelm sai näyttelysalonkien ovet avautumaan suurikokoisille suomalaisille maisemille. Kuutamon valaisemat metsät ja kaatuneet puut, öiset metsälammet, kosket ja louhikot edustivat hänen tuotannossaan ateljeessa sommiteltuja, tunteilla ladattuja maisemakuvauksia. Pittoreskit rantanäkymät ja heleät kesämaisemat paljastivat puolestaan kiinnostuksen ulkoilmamaalauksen uusiin tuuliin ja suoraan kohteen edessä koettuihin hetkiin. Hämäläiset maisemat olivat Munsterhjelmin taiteen kivijalka ja Toivoniemen kartano Tuuloksessa se kiintopiste, josta käsin hän ikuisti maaseutu-Suomen kasvot: järvenrannat, laitumet ja hirsituvat. (teksti: FM Tuija Peltomaa)
Lisätiedot Järvimaisema Keski-Suomesta, öljy kankaalle, ei sign., 44x70, todistus Olga Munsterhjelm päiv. 31.3.1908 Hjalmar Munsterhjelm on suomalaisen maisemataiteen valovoimaisimpia klassikkoja. Hän varttui taiteilijaksi aikana, jolloin koko Suomi oli oppinut ihailemaan pohjoisen luonnon koskematonta kauneutta. Munsterhjelm aloitti opintonsa Düsseldorfin taideakatemiassa 1860. Saman vuoden syyskuussa suomalaisen maisemamaalauksen uranuurtaja Werner Holmberg menehtyi keuhkotautiin keskellä loistavaa taiteellista voittokulkuaan. Kaksikymmenvuotiaalta Munsterhjelmilta odotettiin paljon, ja jo seuraavalla vuosikymmenellä hän lunastikin paikkansa yleisön suosikkina. Munsterhjelmin tekninen osaaminen hioutui akatemiavuosina, joiden kuluessa hän hankki perusteellisimman taidekoulutuksen suomalaisten aikalaistensa joukossa. Nuoruuden haave merikapteenin ammatista vaihtui taiteilijan uraan, mikä miellytti erityisesti hänen isäänsä esikunnan ratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelmia. 1870 – 80-luvuilla Munsterhjelm oli uransa huipulla. Maisemamaalauksen valtionpalkinto, Pietarin taideaktemian akateemikon arvo, keisarilliset teoshankinnat sekä Aurora Karamzinin ja Demidovin ruhtinassuvun suosio nostivat hänet Berndt Lindholmin ohi kilpailussa Suomen johtavan maisemamaalarin asemasta. Munsterhjelm sai näyttelysalonkien ovet avautumaan suurikokoisille suomalaisille maisemille. Kuutamon valaisemat metsät ja kaatuneet puut, öiset metsälammet, kosket ja louhikot edustivat hänen tuotannossaan ateljeessa sommiteltuja, tunteilla ladattuja maisemakuvauksia. Pittoreskit rantanäkymät ja heleät kesämaisemat paljastivat puolestaan kiinnostuksen ulkoilmamaalauksen uusiin tuuliin ja suoraan kohteen edessä koettuihin hetkiin. Hämäläiset maisemat olivat Munsterhjelmin taiteen kivijalka ja Toivoniemen kartano Tuuloksessa se kiintopiste, josta käsin hän ikuisti maaseutu-Suomen kasvot: järvenrannat, laitumet ja hirsituvat. (teksti: FM Tuija Peltomaa)