445. Louis Jean Desprez (FR)

Elektra, Agamemnonin hauta

muste, laveeraus, vesiväri ja guassiRuotsin kuningas Kustaa III ja ranskalainen arkkitehti, maalari ja graafikko Jean Louis Desprez, joka sai kutsun Ruotsiin Tukholman kuninkaallisen oopperan lavastajaksi 41-vuotiaana, jakoivat palavan kiinnostuksen teatteritaidetta kohtaan. Desprez aloitti työnsä Tukholmassa 1784 ja eteni nopeasti Drottningholmin hoviteatterin johtavaksi lavastajaksi. Vuonna 1787 sai Ruotsin-kantaesityksensä Johann Christian Friedrich Häffnerin ooppera Elektra, jonka libretto oli Nicolas Francois Guillardin käsialaa. Synkästä tarinasta huolimatta ooppera valittiin juhlistamaan kuningattaren syntymäpäivää. Tarina vie Kreikkaan, muinaiseen Mykeneen. Tarunhohtoinen kuningas Agamemnon on saanut surmansa puolisonsa Klytaimestran ja tämän rakastajan Aighistoksen toimesta. Kuninkaan tytär Elektra suunnittelee kostoa. Desprez'n tiedetään laatineen lavastuksen ainakin kolmeen näytökseen. Osa piirustuksista tehtiin tiettävästi esittelykappaleiksi Kustaa III:n hyväksyntää varten. Yksi piirustuksista on Metropolitan Museumin kokoelmissa (näkymä yönvalossa)  ja yksi Drottningholmin Teatterimuseossa (näkymä päivänvalossa). Molempien museotöiden arkkitehtoninen miljöö on pääosin sama kuin tässä, nyt myytävänä olevassa piirustuksessa: korinttilaisten pylväiden kannattelemat ristiholvit, pyramidiin huipentuva porttirakennelma, päätteenä triumfiportti hevosvaljakko-veistoksineen. Holvit ovat tyyppiä, joka oli tullut suosituksi 1770-luvun Ranskassa Giovanni Battista Piranesin kuparikaiverruksen "Sisäänkäynti muinaiseen kylpylään" innoittamina. Huutokauppaan jätetyssä piirustuksessa on lisäksi oikealla tapahtumasarja, joka kertoo oopperan dramaattisen kulminaatiopisteen. Sinisellä ja punaisella värillä korostetussa kuva-aiheessa Elektran veli Orestes syöksyy puukottamaan Aighistoksen. Sisarusten laatiman kostosuunnitelman mukaisesti myös Klytaimestra kohtaa lopulta saman kohtalon. (teksti: FM Tuija Peltomaa), 58/65x81/87

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

10 000 €

Lähtöhinta

4 000 €

muste, laveeraus, vesiväri ja guassi

Ruotsin kuningas Kustaa III ja ranskalainen arkkitehti, maalari ja graafikko Jean Louis Desprez, joka sai kutsun Ruotsiin Tukholman kuninkaallisen oopperan lavastajaksi 41-vuotiaana, jakoivat palavan kiinnostuksen teatteritaidetta kohtaan. Desprez aloitti työnsä Tukholmassa 1784 ja eteni nopeasti Drottningholmin hoviteatterin johtavaksi lavastajaksi. Vuonna 1787 sai Ruotsin-kantaesityksensä Johann Christian Friedrich Häffnerin ooppera Elektra, jonka libretto oli Nicolas Francois Guillardin käsialaa. Synkästä tarinasta huolimatta ooppera valittiin juhlistamaan kuningattaren syntymäpäivää.

Tarina vie Kreikkaan, muinaiseen Mykeneen. Tarunhohtoinen kuningas Agamemnon on saanut surmansa puolisonsa Klytaimestran ja tämän rakastajan Aighistoksen toimesta. Kuninkaan tytär Elektra suunnittelee kostoa. Desprez'n tiedetään laatineen lavastuksen ainakin kolmeen näytökseen. Osa piirustuksista tehtiin tiettävästi esittelykappaleiksi Kustaa III:n hyväksyntää varten. Yksi piirustuksista on Metropolitan Museumin kokoelmissa (näkymä yönvalossa)  ja yksi Drottningholmin Teatterimuseossa (näkymä päivänvalossa). Molempien museotöiden arkkitehtoninen miljöö on pääosin sama kuin tässä, nyt myytävänä olevassa piirustuksessa: korinttilaisten pylväiden kannattelemat ristiholvit, pyramidiin huipentuva porttirakennelma, päätteenä triumfiportti hevosvaljakko-veistoksineen. Holvit ovat tyyppiä, joka oli tullut suosituksi 1770-luvun Ranskassa Giovanni Battista Piranesin kuparikaiverruksen "Sisäänkäynti muinaiseen kylpylään" innoittamina. Huutokauppaan jätetyssä piirustuksessa on lisäksi oikealla tapahtumasarja, joka kertoo oopperan dramaattisen kulminaatiopisteen. Sinisellä ja punaisella värillä korostetussa kuva-aiheessa Elektran veli Orestes syöksyy puukottamaan Aighistoksen. Sisarusten laatiman kostosuunnitelman mukaisesti myös Klytaimestra kohtaa lopulta saman kohtalon. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Aihe Elektra, Agamemnonin hauta
Korkeus 58/65
Leveys 81/87
Lisätiedot

muste, laveeraus, vesiväri ja guassi

Ruotsin kuningas Kustaa III ja ranskalainen arkkitehti, maalari ja graafikko Jean Louis Desprez, joka sai kutsun Ruotsiin Tukholman kuninkaallisen oopperan lavastajaksi 41-vuotiaana, jakoivat palavan kiinnostuksen teatteritaidetta kohtaan. Desprez aloitti työnsä Tukholmassa 1784 ja eteni nopeasti Drottningholmin hoviteatterin johtavaksi lavastajaksi. Vuonna 1787 sai Ruotsin-kantaesityksensä Johann Christian Friedrich Häffnerin ooppera Elektra, jonka libretto oli Nicolas Francois Guillardin käsialaa. Synkästä tarinasta huolimatta ooppera valittiin juhlistamaan kuningattaren syntymäpäivää.

Tarina vie Kreikkaan, muinaiseen Mykeneen. Tarunhohtoinen kuningas Agamemnon on saanut surmansa puolisonsa Klytaimestran ja tämän rakastajan Aighistoksen toimesta. Kuninkaan tytär Elektra suunnittelee kostoa. Desprez'n tiedetään laatineen lavastuksen ainakin kolmeen näytökseen. Osa piirustuksista tehtiin tiettävästi esittelykappaleiksi Kustaa III:n hyväksyntää varten. Yksi piirustuksista on Metropolitan Museumin kokoelmissa (näkymä yönvalossa)  ja yksi Drottningholmin Teatterimuseossa (näkymä päivänvalossa). Molempien museotöiden arkkitehtoninen miljöö on pääosin sama kuin tässä, nyt myytävänä olevassa piirustuksessa: korinttilaisten pylväiden kannattelemat ristiholvit, pyramidiin huipentuva porttirakennelma, päätteenä triumfiportti hevosvaljakko-veistoksineen. Holvit ovat tyyppiä, joka oli tullut suosituksi 1770-luvun Ranskassa Giovanni Battista Piranesin kuparikaiverruksen "Sisäänkäynti muinaiseen kylpylään" innoittamina. Huutokauppaan jätetyssä piirustuksessa on lisäksi oikealla tapahtumasarja, joka kertoo oopperan dramaattisen kulminaatiopisteen. Sinisellä ja punaisella värillä korostetussa kuva-aiheessa Elektran veli Orestes syöksyy puukottamaan Aighistoksen. Sisarusten laatiman kostosuunnitelman mukaisesti myös Klytaimestra kohtaa lopulta saman kohtalon. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Tekijän sukunimi Desprez
Elinvuodet 1743-1804