1. Gallen-Kallela, Akseli

Pihapiiri (Korpilahden aittoja), öljy vanerilevylle, sign. 16/VIII 1928 Kovala Korpilahti, 32x41 - näyttelyt: Tukholma 1936 nro 15 Korpilahden kesä 1886 oli Gallen-Kallelan nuoruusvuosien kulta-aikaa. Paluu vanhoille jalanjäljille tapahtui vuonna 1928, kun taiteilija vietti kesän ja syksyn aikana neljä kuukautta samoissa maisemissa. Tästä ajasta hän asui ja työskenteli kaksi kuukautta Kovalan talossa Päijänteen rannalla. Luonnoksiin ja maalauksiin tallentui perinteistä hämäläistä kansanarkkitehtuuria: Kovalan pihapiirin hirsisiä aittoja, saunoja ja tupia - sekä kesäauringon lämmintä hehkua. Täällä katse kantoi kauas, kohti erämaita, tyyniä järvenselkiä ja pehmeän valkoisia poutapilviä. Gallen-Kallela oli kiertänyt maailmaa Brittiläisestä Itä-Afrikasta Yhdysvaltoihin. Nyt kypsä taiteilija palasi luovuutensa lähteille suomalaisten talonpoikien pariin. Vetäytyessään yksinäisyyteen, kolmen kilometrin päähän muista ihmisistä, hän sinetöi asemansa suomalaisen kansan, luonteen ja luonnon taitajana ja syvällisenä tuntijana. “Ja kuinka ruhtinaallisesti siellä asuikaan. Punahonkaisessa, vanhassa aitassa, jonka peräseinää koristi valtavan komea hirventalja, lattialla upeilivat kotona kudotut kauniit karvalankamatot ja vuoteessa takasivat mainiot vällyt lämpimän monina viime kesän kylminäkin öinä. Se oli uljasta elämää, ja joka päivä tuotti työn iloa ja tyydytystä...” (teksti: FM Tuija Peltomaa; lainaus: Akseli Gallen Kallela, Sisä-Suomi 21.11.1928)
Pihapiiri (Korpilahden aittoja), öljy vanerilevylle, sign. 16/VIII 1928 Kovala Korpilahti, 32x41 - näyttelyt: Tukholma 1936 nro 15 Korpilahden kesä 1886 oli Gallen-Kallelan nuoruusvuosien kulta-aikaa. Paluu vanhoille jalanjäljille tapahtui vuonna 1928, kun taiteilija vietti kesän ja syksyn aikana neljä kuukautta samoissa maisemissa. Tästä ajasta hän asui ja työskenteli kaksi kuukautta Kovalan talossa Päijänteen rannalla. Luonnoksiin ja maalauksiin tallentui perinteistä hämäläistä kansanarkkitehtuuria: Kovalan pihapiirin hirsisiä aittoja, saunoja ja tupia - sekä kesäauringon lämmintä hehkua. Täällä katse kantoi kauas, kohti erämaita, tyyniä järvenselkiä ja pehmeän valkoisia poutapilviä. Gallen-Kallela oli kiertänyt maailmaa Brittiläisestä Itä-Afrikasta Yhdysvaltoihin. Nyt kypsä taiteilija palasi luovuutensa lähteille suomalaisten talonpoikien pariin. Vetäytyessään yksinäisyyteen, kolmen kilometrin päähän muista ihmisistä, hän sinetöi asemansa suomalaisen kansan, luonteen ja luonnon taitajana ja syvällisenä tuntijana. “Ja kuinka ruhtinaallisesti siellä asuikaan. Punahonkaisessa, vanhassa aitassa, jonka peräseinää koristi valtavan komea hirventalja, lattialla upeilivat kotona kudotut kauniit karvalankamatot ja vuoteessa takasivat mainiot vällyt lämpimän monina viime kesän kylminäkin öinä. Se oli uljasta elämää, ja joka päivä tuotti työn iloa ja tyydytystä...” (teksti: FM Tuija Peltomaa; lainaus: Akseli Gallen Kallela, Sisä-Suomi 21.11.1928)

Lähtöhinta

35 000 €

Vasarahinta

35 000 €
Pihapiiri (Korpilahden aittoja), öljy vanerilevylle, sign. 16/VIII 1928 Kovala Korpilahti, 32x41 - näyttelyt: Tukholma 1936 nro 15 Korpilahden kesä 1886 oli Gallen-Kallelan nuoruusvuosien kulta-aikaa. Paluu vanhoille jalanjäljille tapahtui vuonna 1928, kun taiteilija vietti kesän ja syksyn aikana neljä kuukautta samoissa maisemissa. Tästä ajasta hän asui ja työskenteli kaksi kuukautta Kovalan talossa Päijänteen rannalla. Luonnoksiin ja maalauksiin tallentui perinteistä hämäläistä kansanarkkitehtuuria: Kovalan pihapiirin hirsisiä aittoja, saunoja ja tupia - sekä kesäauringon lämmintä hehkua. Täällä katse kantoi kauas, kohti erämaita, tyyniä järvenselkiä ja pehmeän valkoisia poutapilviä. Gallen-Kallela oli kiertänyt maailmaa Brittiläisestä Itä-Afrikasta Yhdysvaltoihin. Nyt kypsä taiteilija palasi luovuutensa lähteille suomalaisten talonpoikien pariin. Vetäytyessään yksinäisyyteen, kolmen kilometrin päähän muista ihmisistä, hän sinetöi asemansa suomalaisen kansan, luonteen ja luonnon taitajana ja syvällisenä tuntijana. “Ja kuinka ruhtinaallisesti siellä asuikaan. Punahonkaisessa, vanhassa aitassa, jonka peräseinää koristi valtavan komea hirventalja, lattialla upeilivat kotona kudotut kauniit karvalankamatot ja vuoteessa takasivat mainiot vällyt lämpimän monina viime kesän kylminäkin öinä. Se oli uljasta elämää, ja joka päivä tuotti työn iloa ja tyydytystä...” (teksti: FM Tuija Peltomaa; lainaus: Akseli Gallen Kallela, Sisä-Suomi 21.11.1928)
Lisätiedot Pihapiiri (Korpilahden aittoja), öljy vanerilevylle, sign. 16/VIII 1928 Kovala Korpilahti, 32x41 - näyttelyt: Tukholma 1936 nro 15 Korpilahden kesä 1886 oli Gallen-Kallelan nuoruusvuosien kulta-aikaa. Paluu vanhoille jalanjäljille tapahtui vuonna 1928, kun taiteilija vietti kesän ja syksyn aikana neljä kuukautta samoissa maisemissa. Tästä ajasta hän asui ja työskenteli kaksi kuukautta Kovalan talossa Päijänteen rannalla. Luonnoksiin ja maalauksiin tallentui perinteistä hämäläistä kansanarkkitehtuuria: Kovalan pihapiirin hirsisiä aittoja, saunoja ja tupia - sekä kesäauringon lämmintä hehkua. Täällä katse kantoi kauas, kohti erämaita, tyyniä järvenselkiä ja pehmeän valkoisia poutapilviä. Gallen-Kallela oli kiertänyt maailmaa Brittiläisestä Itä-Afrikasta Yhdysvaltoihin. Nyt kypsä taiteilija palasi luovuutensa lähteille suomalaisten talonpoikien pariin. Vetäytyessään yksinäisyyteen, kolmen kilometrin päähän muista ihmisistä, hän sinetöi asemansa suomalaisen kansan, luonteen ja luonnon taitajana ja syvällisenä tuntijana. “Ja kuinka ruhtinaallisesti siellä asuikaan. Punahonkaisessa, vanhassa aitassa, jonka peräseinää koristi valtavan komea hirventalja, lattialla upeilivat kotona kudotut kauniit karvalankamatot ja vuoteessa takasivat mainiot vällyt lämpimän monina viime kesän kylminäkin öinä. Se oli uljasta elämää, ja joka päivä tuotti työn iloa ja tyydytystä...” (teksti: FM Tuija Peltomaa; lainaus: Akseli Gallen Kallela, Sisä-Suomi 21.11.1928)