680. Eric O.W. Ehrström

Koristelaatta "Tempus omnia relevat"

sign. EowE, jugend, 1902-03, kuparipakotus, provenienssi: Suur-Merijoen kartano Anna-Lisa Amberg kirjoittaa vuonna 2003 julkaistussa Suur-Merijoen kartanoa käsittelevässä väitöskirjassaan: ”Vauraalla porvaristolla oli tapana sijoittaa komeisiin villoihinsa kuvia, koti-ikonografiaa tai –emblematiikkaa, joka esitteli asukkaita ja heidän harrastuksiaan. Kuvaston paikkana oli halli, eteinen tai eteishalli, jolloin taloon tulevalla oli mahdollisuus tutkia teoksia heti sisään astuttuaan”. Suur-Merijoen kartanossa tällaisia omistajan elämänpiiriin ja jugend-ajan estetiikkaan liittyviä teoksia olivat mm. nämä Rakentaja ja Kukka-aiheiset kuparilaatat. Laatat eivät ole olleet aiemmin julkisesti esillä, mutta ne on dokumentoitu valokuvina kirjallisuudessa ja edellä mainitussa Anna-Lisa Ambergin väitöskirjassa. Materiaaliksi on kerrottu hopeoitu kupari ja hopea. Jos pinta onkin alunperin ollut hopeoitu, jalometalli on sittemmin kulunut pois, sillä rakentaja-aiheinen laatta on nykyasussaan kuparia, kullatuin yksityiskohdin. Nelikulmaiset kasviaiheetkin ovat, ainakin nykyasussaan, kuparia. Hopeaksi mainittu materiaali on ehkä jouduttu päättelemään mustavalkoisten arkistovalokuvien ja kirjoitusten perusteella. Näin siksi, että laatat ovat olleet syksyyn 2013 saakka yksityiskokoelman kätköissä. Koristelaattojen aiheet kuuluvat Eric O.W. Ehrströmin metallipakotustöistä kiehtovimpiin. Neuchellereiden perheen poikien huoneen ovea koristavassa laatassa on kuvattu pitkään munkinkaapuun pukeutunut liinapäinen mies, joka kannattelee käsissään rakennuksen pienoismallia. Kuvatyypillä on pitkät juuret taiteen historiassa, esimerkkinä mainittakoon Italian taiteen suuren mestarin Giotto di Bondonen maalaama Padovan Arena-kappelin länsipäädyn fresko ”Viimeinen tuomio” vuodelta 1306. Siinä pitkään viittaan pukeutunut, maahan polvistunut rakennuttaja-mesenaatti Enricio Scrovegni ojentaa kappelin pienoismallia kolmelle Marialle. Ehrströmin laatta vuodelta 1904 on siis osa taidehistorian traditiota, jonka Ehrström tunsi hyvin. Hänen laatassaan kuvattu talo on Suur-Merijoen kartano. Hahmo on sen rakennuttaja, mesenaatti ja liikemies Max Othmar Neuscheller. Teksti ”Tempus omnia relevat” tarkoittaa ”Aika paljastaa kaiken”. Kaiken yllä kimaltaa kullattu Pohjantähti. Aiheen yhtymäkohdat esoteeriseen, okkultistiseen tai hermeettiseen ajatteluun ovat ilmeiset. Neliönmuotoisten laattojen kuva-aiheet ovat dekoratiivisia. Jugend-tyylin suosimat tyylitellyt kasviaiheet löytyivät kotimaan luonnosta. Näitä kuparilaattoja Ehrström teki Suur-Merijoen kartanon eteisen oveen. Kirjaston takanvierusholvin koristelaattojen aiheena olivat puolestaan luonnon kidemuodot. Näiden laattojen lisäksi Ehrström toteutti Suur-Merijoen eteisen ja hallin väliseen oveen Vuodenajat-sarjan. Kuparilaattojen aiheena ovat luontoon sijoitetut henkilöhahmot. Kuparipakotukset ”Syksy” ja Talvi”, omenasatoa poimiva istuva nainen ja liekkien loimussa lämmittelevä kyykistynyt mies, ovat säilyneet ja kuuluvat edelleen samaan yksityiskokoelmaan kuin nyt huutokaupattavat laatat. (teksti: FM Tuija Peltomaa) Kirjallisuus: ”Kotini on linnani. Kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904”, Anna-Lisa Amberg 2003; ”Esoteeristen aiheiden etsintää Suur-Merijoen kartanon kuvastosta”, Anna-Liisa Amberg kirjassa Taide ja okkultismi. Kirjoituksia taidehistorian rajamailta, Taidehistoriallisia tutkimuksia nro 18, 1998; “Eric O.W. Ehrström” s. 37-47 (Gallen-Kallelan museo 1998)., kork. 62 cm, lev. 18 cm

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

3 200 €

Lähtöhinta

4 000 €

jugend, 1902-03, kuparipakotus, provenienssi: Suur-Merijoen kartano

Anna-Lisa Amberg kirjoittaa vuonna 2003 julkaistussa Suur-Merijoen kartanoa käsittelevässä väitöskirjassaan: ”Vauraalla porvaristolla oli tapana sijoittaa komeisiin villoihinsa kuvia, koti-ikonografiaa tai –emblematiikkaa, joka esitteli asukkaita ja heidän harrastuksiaan. Kuvaston paikkana oli halli, eteinen tai eteishalli, jolloin taloon tulevalla oli mahdollisuus tutkia teoksia heti sisään astuttuaan”.

Suur-Merijoen kartanossa tällaisia omistajan elämänpiiriin ja jugend-ajan estetiikkaan liittyviä teoksia olivat mm. nämä Rakentaja ja Kukka-aiheiset kuparilaatat. Laatat eivät ole olleet aiemmin julkisesti esillä, mutta ne on dokumentoitu valokuvina kirjallisuudessa ja edellä mainitussa Anna-Lisa Ambergin väitöskirjassa. Materiaaliksi on kerrottu hopeoitu kupari ja hopea. Jos pinta onkin alunperin ollut hopeoitu, jalometalli on sittemmin kulunut pois, sillä rakentaja-aiheinen laatta on nykyasussaan kuparia, kullatuin yksityiskohdin. Nelikulmaiset kasviaiheetkin ovat, ainakin nykyasussaan, kuparia. Hopeaksi mainittu materiaali on ehkä jouduttu päättelemään mustavalkoisten arkistovalokuvien ja kirjoitusten perusteella. Näin siksi, että laatat ovat olleet syksyyn 2013 saakka yksityiskokoelman kätköissä.

Koristelaattojen aiheet kuuluvat Eric O.W. Ehrströmin metallipakotustöistä kiehtovimpiin. Neuchellereiden perheen poikien huoneen ovea koristavassa laatassa on kuvattu pitkään munkinkaapuun pukeutunut liinapäinen mies, joka kannattelee käsissään rakennuksen pienoismallia. Kuvatyypillä on pitkät juuret taiteen historiassa, esimerkkinä mainittakoon Italian taiteen suuren mestarin Giotto di Bondonen maalaama Padovan Arena-kappelin länsipäädyn fresko ”Viimeinen tuomio” vuodelta 1306. Siinä pitkään viittaan pukeutunut, maahan polvistunut rakennuttaja-mesenaatti Enricio Scrovegni ojentaa kappelin pienoismallia kolmelle Marialle. Ehrströmin laatta vuodelta 1904 on siis osa taidehistorian traditiota, jonka Ehrström tunsi hyvin. Hänen laatassaan kuvattu talo on Suur-Merijoen kartano. Hahmo on sen rakennuttaja, mesenaatti ja liikemies Max Othmar Neuscheller. Teksti ”Tempus omnia relevat” tarkoittaa ”Aika paljastaa kaiken”. Kaiken yllä kimaltaa kullattu Pohjantähti. Aiheen yhtymäkohdat esoteeriseen, okkultistiseen tai hermeettiseen ajatteluun ovat ilmeiset.

Neliönmuotoisten laattojen kuva-aiheet ovat dekoratiivisia. Jugend-tyylin suosimat tyylitellyt kasviaiheet löytyivät kotimaan luonnosta. Näitä kuparilaattoja Ehrström teki Suur-Merijoen kartanon eteisen oveen. Kirjaston takanvierusholvin koristelaattojen aiheena olivat puolestaan luonnon kidemuodot. Näiden laattojen lisäksi Ehrström toteutti Suur-Merijoen eteisen ja hallin väliseen oveen Vuodenajat-sarjan. Kuparilaattojen aiheena ovat luontoon sijoitetut henkilöhahmot. Kuparipakotukset ”Syksy” ja Talvi”, omenasatoa poimiva istuva nainen ja liekkien loimussa lämmittelevä kyykistynyt mies, ovat säilyneet ja kuuluvat edelleen samaan yksityiskokoelmaan kuin nyt huutokaupattavat laatat. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Kirjallisuus: ”Kotini on linnani. Kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904”, Anna-Lisa Amberg 2003; ”Esoteeristen aiheiden etsintää Suur-Merijoen kartanon kuvastosta”, Anna-Liisa Amberg kirjassa Taide ja okkultismi. Kirjoituksia taidehistorian rajamailta, Taidehistoriallisia tutkimuksia nro 18, 1998; “Eric O.W. Ehrström” s. 37-47 (Gallen-Kallelan museo 1998).

Aihe Koristelaatta "Tempus omnia relevat"
Sign. EowE
Signeerattu Kyllä
Korkeus 62
Leveys 18
Lisätiedot

jugend, 1902-03, kuparipakotus, provenienssi: Suur-Merijoen kartano

Anna-Lisa Amberg kirjoittaa vuonna 2003 julkaistussa Suur-Merijoen kartanoa käsittelevässä väitöskirjassaan: ”Vauraalla porvaristolla oli tapana sijoittaa komeisiin villoihinsa kuvia, koti-ikonografiaa tai –emblematiikkaa, joka esitteli asukkaita ja heidän harrastuksiaan. Kuvaston paikkana oli halli, eteinen tai eteishalli, jolloin taloon tulevalla oli mahdollisuus tutkia teoksia heti sisään astuttuaan”.

Suur-Merijoen kartanossa tällaisia omistajan elämänpiiriin ja jugend-ajan estetiikkaan liittyviä teoksia olivat mm. nämä Rakentaja ja Kukka-aiheiset kuparilaatat. Laatat eivät ole olleet aiemmin julkisesti esillä, mutta ne on dokumentoitu valokuvina kirjallisuudessa ja edellä mainitussa Anna-Lisa Ambergin väitöskirjassa. Materiaaliksi on kerrottu hopeoitu kupari ja hopea. Jos pinta onkin alunperin ollut hopeoitu, jalometalli on sittemmin kulunut pois, sillä rakentaja-aiheinen laatta on nykyasussaan kuparia, kullatuin yksityiskohdin. Nelikulmaiset kasviaiheetkin ovat, ainakin nykyasussaan, kuparia. Hopeaksi mainittu materiaali on ehkä jouduttu päättelemään mustavalkoisten arkistovalokuvien ja kirjoitusten perusteella. Näin siksi, että laatat ovat olleet syksyyn 2013 saakka yksityiskokoelman kätköissä.

Koristelaattojen aiheet kuuluvat Eric O.W. Ehrströmin metallipakotustöistä kiehtovimpiin. Neuchellereiden perheen poikien huoneen ovea koristavassa laatassa on kuvattu pitkään munkinkaapuun pukeutunut liinapäinen mies, joka kannattelee käsissään rakennuksen pienoismallia. Kuvatyypillä on pitkät juuret taiteen historiassa, esimerkkinä mainittakoon Italian taiteen suuren mestarin Giotto di Bondonen maalaama Padovan Arena-kappelin länsipäädyn fresko ”Viimeinen tuomio” vuodelta 1306. Siinä pitkään viittaan pukeutunut, maahan polvistunut rakennuttaja-mesenaatti Enricio Scrovegni ojentaa kappelin pienoismallia kolmelle Marialle. Ehrströmin laatta vuodelta 1904 on siis osa taidehistorian traditiota, jonka Ehrström tunsi hyvin. Hänen laatassaan kuvattu talo on Suur-Merijoen kartano. Hahmo on sen rakennuttaja, mesenaatti ja liikemies Max Othmar Neuscheller. Teksti ”Tempus omnia relevat” tarkoittaa ”Aika paljastaa kaiken”. Kaiken yllä kimaltaa kullattu Pohjantähti. Aiheen yhtymäkohdat esoteeriseen, okkultistiseen tai hermeettiseen ajatteluun ovat ilmeiset.

Neliönmuotoisten laattojen kuva-aiheet ovat dekoratiivisia. Jugend-tyylin suosimat tyylitellyt kasviaiheet löytyivät kotimaan luonnosta. Näitä kuparilaattoja Ehrström teki Suur-Merijoen kartanon eteisen oveen. Kirjaston takanvierusholvin koristelaattojen aiheena olivat puolestaan luonnon kidemuodot. Näiden laattojen lisäksi Ehrström toteutti Suur-Merijoen eteisen ja hallin väliseen oveen Vuodenajat-sarjan. Kuparilaattojen aiheena ovat luontoon sijoitetut henkilöhahmot. Kuparipakotukset ”Syksy” ja Talvi”, omenasatoa poimiva istuva nainen ja liekkien loimussa lämmittelevä kyykistynyt mies, ovat säilyneet ja kuuluvat edelleen samaan yksityiskokoelmaan kuin nyt huutokaupattavat laatat. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Kirjallisuus: ”Kotini on linnani. Kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904”, Anna-Lisa Amberg 2003; ”Esoteeristen aiheiden etsintää Suur-Merijoen kartanon kuvastosta”, Anna-Liisa Amberg kirjassa Taide ja okkultismi. Kirjoituksia taidehistorian rajamailta, Taidehistoriallisia tutkimuksia nro 18, 1998; “Eric O.W. Ehrström” s. 37-47 (Gallen-Kallelan museo 1998).