1. Clodt von Jürgensburg, Mihail Konstantinovich (1832-1902), (RU)

Lehmiä jokirannassa, öljy kankaalle, sign. 1877, 80,5x139, materiaalitekninen tutkimus ja todistus L.S. Gavrilenko 10.02.2010, asiantuntijalausunto G.S. Churak 17.04.2010 Clodt von Jürgensburg on venäläinen, alkujaan baltiansaksalainen vapaaherrallinen aatelis- ja sotilassuku. Suvun ruotsalais-liivinmaalaisen haaran westfalenilainen kantaisä Roleff Clodt muutti Tallinnaan vuonna 1515. Hänen poikansa Jodokus (Jost) sai Riian itäpuolella sijaitsevan Jürgensburgin linnan herttua Gotthard Kettleriltä 1561, mistä alkaen suku on tunnettu nimellä Clodt von Jürgensburg. Taiteilija, paroni Mihail Konstantinovich Clodt von Jürgensburg (1832-1902) oli kenraalimajuri Konstantin Karlovitsh Clodtin (1807-1879) poika ja vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa kunnostautuneen eversti Karl Gustav Clodt von Jürgensburgin (1765-1822) pojanpoika. Taidekoulutuksensa hän hankki Pietarin taideakatemiassa opettajinaan Maksim ja Sokrat Vorobjov. Taiteelinen lahjakkuus kulki myös suvussa. Mihailin isä Konstantin Karlovitsh oli osaava puunkaivertaja, setä Vladimir Karlovitsh (s. 1803) oli Venäjän armeijan esikunnan piirustusosaston päällikkö ja toinen setä Pjotr Karlovitsh (s. 1805) oli kuuluisa kuvanveistäjä. Sisar Elisabeth (s. 1839) avioitui August Aleksander Järnefeltin kanssa. Heidän pojistaan Arvidista, Erikistä (Eero) ja Armaasta varttui suomalaisen kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin vaikuttajia. Clodt von Jürgensburgin suvun vaikutus venäläiseen taiteeseen oli niin ikään tuntuva: Mihail Petrovitsh (s. 1835), Olga Konstantinovna (s. 1856), Nikolai Aleksandrovich (s. 1865), Jevgeni Aleksandrovich (s. 1866) ja Pjotr Mihailovich (s. 1903) tunnetaan kaikki taidemaalareina. Mihail Clodt von Jürgensburg on runollisen maiseman mestari. Teoksissaan hän noudattaa akateemisen taiteen perinteitä. Horisontti jakaa kuvapinnan siten, että taivas valtaa 2/3 kuvapinnasta. Pelto- ja jokinäkymissä vallitsee tyyni rauha. Lehmät laiduntavat verkkaisesti, ja maiseman yksityiskohdat ovat - niin kauas kuin silmä kantaa - tarkasti katsojan nähtävissä. Vaikka Mihail Clodt oli mukana perustamassa Peredviznikien taiteilijaryhmää vuonna 1870 ja osallistui ryhmän näyttelyihin, hänen maaseutuidylliensä juuret kasvavat vanhemmista, Pietarin taideakatemian piirissä vaalituista periaatteista. Näihin kuuluivat kuvapinnan selkeä jako etu- keski- ja taka-alan sekä taivaan ja maan välillä, varma piirrosviiva, selkeä valon ja varjon vuorottelu, yksityiskohtien hallinta ja paikallisvärien käyttö. Taidokkaan loppusilauksen näihin tyylikeinoihin tuovat pehmeät siveltimenvedot, joilla taiteilija on ikuistanut kuva-alaa rajaavat puunrungot ja runsaat taivasta vasten piirtyvät lehvästöt. Hollantilaisen 1600-luvun taiteen esikuvallisuus à la Meindert Hobbema ja Jacob Ruisdael on ilmeinen. Ansioistaan taiteen alalla Mihail Clodt von Jürgensburg sai tavoitellun akateemikon arvon vuonna 1862. Häntä pidettiin erityisen lahjakkaana, ja venäläisen taiteen historiassa hänen nimensä mainitaankin toistuvasti yhdessä samaan ystäväpiiriin kuuluneiden Ivan Shiskinin, Ivan Kramskoin, Vasili Perovin ja Nikolai Gen kanssa. Osaamistaan Mihail Clodt siirsi eteenpäin lukuisille seuraavan sukupolven tunnetuimmille venäläisille mestareille toimiessaan Pietarin taideakatemian maisemamaalausluokan opettajana 1871-94. Yhtenä hänen ohjauksestaan ja kotinsa vieraanvaaraisuudesta sai nauttia myös nuori sisarenpoika Eero Järnefelt. (teksti: FM Tuija Peltomaa)
Lehmiä jokirannassa, öljy kankaalle, sign. 1877, 80,5x139, materiaalitekninen tutkimus ja todistus L.S. Gavrilenko 10.02.2010, asiantuntijalausunto G.S. Churak 17.04.2010 Clodt von Jürgensburg on venäläinen, alkujaan baltiansaksalainen vapaaherrallinen aatelis- ja sotilassuku. Suvun ruotsalais-liivinmaalaisen haaran westfalenilainen kantaisä Roleff Clodt muutti Tallinnaan vuonna 1515. Hänen poikansa Jodokus (Jost) sai Riian itäpuolella sijaitsevan Jürgensburgin linnan herttua Gotthard Kettleriltä 1561, mistä alkaen suku on tunnettu nimellä Clodt von Jürgensburg. Taiteilija, paroni Mihail Konstantinovich Clodt von Jürgensburg (1832-1902) oli kenraalimajuri Konstantin Karlovitsh Clodtin (1807-1879) poika ja vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa kunnostautuneen eversti Karl Gustav Clodt von Jürgensburgin (1765-1822) pojanpoika. Taidekoulutuksensa hän hankki Pietarin taideakatemiassa opettajinaan Maksim ja Sokrat Vorobjov. Taiteelinen lahjakkuus kulki myös suvussa. Mihailin isä Konstantin Karlovitsh oli osaava puunkaivertaja, setä Vladimir Karlovitsh (s. 1803) oli Venäjän armeijan esikunnan piirustusosaston päällikkö ja toinen setä Pjotr Karlovitsh (s. 1805) oli kuuluisa kuvanveistäjä. Sisar Elisabeth (s. 1839) avioitui August Aleksander Järnefeltin kanssa. Heidän pojistaan Arvidista, Erikistä (Eero) ja Armaasta varttui suomalaisen kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin vaikuttajia. Clodt von Jürgensburgin suvun vaikutus venäläiseen taiteeseen oli niin ikään tuntuva: Mihail Petrovitsh (s. 1835), Olga Konstantinovna (s. 1856), Nikolai Aleksandrovich (s. 1865), Jevgeni Aleksandrovich (s. 1866) ja Pjotr Mihailovich (s. 1903) tunnetaan kaikki taidemaalareina. Mihail Clodt von Jürgensburg on runollisen maiseman mestari. Teoksissaan hän noudattaa akateemisen taiteen perinteitä. Horisontti jakaa kuvapinnan siten, että taivas valtaa 2/3 kuvapinnasta. Pelto- ja jokinäkymissä vallitsee tyyni rauha. Lehmät laiduntavat verkkaisesti, ja maiseman yksityiskohdat ovat - niin kauas kuin silmä kantaa - tarkasti katsojan nähtävissä. Vaikka Mihail Clodt oli mukana perustamassa Peredviznikien taiteilijaryhmää vuonna 1870 ja osallistui ryhmän näyttelyihin, hänen maaseutuidylliensä juuret kasvavat vanhemmista, Pietarin taideakatemian piirissä vaalituista periaatteista. Näihin kuuluivat kuvapinnan selkeä jako etu- keski- ja taka-alan sekä taivaan ja maan välillä, varma piirrosviiva, selkeä valon ja varjon vuorottelu, yksityiskohtien hallinta ja paikallisvärien käyttö. Taidokkaan loppusilauksen näihin tyylikeinoihin tuovat pehmeät siveltimenvedot, joilla taiteilija on ikuistanut kuva-alaa rajaavat puunrungot ja runsaat taivasta vasten piirtyvät lehvästöt. Hollantilaisen 1600-luvun taiteen esikuvallisuus à la Meindert Hobbema ja Jacob Ruisdael on ilmeinen. Ansioistaan taiteen alalla Mihail Clodt von Jürgensburg sai tavoitellun akateemikon arvon vuonna 1862. Häntä pidettiin erityisen lahjakkaana, ja venäläisen taiteen historiassa hänen nimensä mainitaankin toistuvasti yhdessä samaan ystäväpiiriin kuuluneiden Ivan Shiskinin, Ivan Kramskoin, Vasili Perovin ja Nikolai Gen kanssa. Osaamistaan Mihail Clodt siirsi eteenpäin lukuisille seuraavan sukupolven tunnetuimmille venäläisille mestareille toimiessaan Pietarin taideakatemian maisemamaalausluokan opettajana 1871-94. Yhtenä hänen ohjauksestaan ja kotinsa vieraanvaaraisuudesta sai nauttia myös nuori sisarenpoika Eero Järnefelt. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Huutokauppa päättyi

Lähtöhinta

300 000 €
Lehmiä jokirannassa, öljy kankaalle, sign. 1877, 80,5x139, materiaalitekninen tutkimus ja todistus L.S. Gavrilenko 10.02.2010, asiantuntijalausunto G.S. Churak 17.04.2010 Clodt von Jürgensburg on venäläinen, alkujaan baltiansaksalainen vapaaherrallinen aatelis- ja sotilassuku. Suvun ruotsalais-liivinmaalaisen haaran westfalenilainen kantaisä Roleff Clodt muutti Tallinnaan vuonna 1515. Hänen poikansa Jodokus (Jost) sai Riian itäpuolella sijaitsevan Jürgensburgin linnan herttua Gotthard Kettleriltä 1561, mistä alkaen suku on tunnettu nimellä Clodt von Jürgensburg. Taiteilija, paroni Mihail Konstantinovich Clodt von Jürgensburg (1832-1902) oli kenraalimajuri Konstantin Karlovitsh Clodtin (1807-1879) poika ja vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa kunnostautuneen eversti Karl Gustav Clodt von Jürgensburgin (1765-1822) pojanpoika. Taidekoulutuksensa hän hankki Pietarin taideakatemiassa opettajinaan Maksim ja Sokrat Vorobjov. Taiteelinen lahjakkuus kulki myös suvussa. Mihailin isä Konstantin Karlovitsh oli osaava puunkaivertaja, setä Vladimir Karlovitsh (s. 1803) oli Venäjän armeijan esikunnan piirustusosaston päällikkö ja toinen setä Pjotr Karlovitsh (s. 1805) oli kuuluisa kuvanveistäjä. Sisar Elisabeth (s. 1839) avioitui August Aleksander Järnefeltin kanssa. Heidän pojistaan Arvidista, Erikistä (Eero) ja Armaasta varttui suomalaisen kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin vaikuttajia. Clodt von Jürgensburgin suvun vaikutus venäläiseen taiteeseen oli niin ikään tuntuva: Mihail Petrovitsh (s. 1835), Olga Konstantinovna (s. 1856), Nikolai Aleksandrovich (s. 1865), Jevgeni Aleksandrovich (s. 1866) ja Pjotr Mihailovich (s. 1903) tunnetaan kaikki taidemaalareina. Mihail Clodt von Jürgensburg on runollisen maiseman mestari. Teoksissaan hän noudattaa akateemisen taiteen perinteitä. Horisontti jakaa kuvapinnan siten, että taivas valtaa 2/3 kuvapinnasta. Pelto- ja jokinäkymissä vallitsee tyyni rauha. Lehmät laiduntavat verkkaisesti, ja maiseman yksityiskohdat ovat - niin kauas kuin silmä kantaa - tarkasti katsojan nähtävissä. Vaikka Mihail Clodt oli mukana perustamassa Peredviznikien taiteilijaryhmää vuonna 1870 ja osallistui ryhmän näyttelyihin, hänen maaseutuidylliensä juuret kasvavat vanhemmista, Pietarin taideakatemian piirissä vaalituista periaatteista. Näihin kuuluivat kuvapinnan selkeä jako etu- keski- ja taka-alan sekä taivaan ja maan välillä, varma piirrosviiva, selkeä valon ja varjon vuorottelu, yksityiskohtien hallinta ja paikallisvärien käyttö. Taidokkaan loppusilauksen näihin tyylikeinoihin tuovat pehmeät siveltimenvedot, joilla taiteilija on ikuistanut kuva-alaa rajaavat puunrungot ja runsaat taivasta vasten piirtyvät lehvästöt. Hollantilaisen 1600-luvun taiteen esikuvallisuus à la Meindert Hobbema ja Jacob Ruisdael on ilmeinen. Ansioistaan taiteen alalla Mihail Clodt von Jürgensburg sai tavoitellun akateemikon arvon vuonna 1862. Häntä pidettiin erityisen lahjakkaana, ja venäläisen taiteen historiassa hänen nimensä mainitaankin toistuvasti yhdessä samaan ystäväpiiriin kuuluneiden Ivan Shiskinin, Ivan Kramskoin, Vasili Perovin ja Nikolai Gen kanssa. Osaamistaan Mihail Clodt siirsi eteenpäin lukuisille seuraavan sukupolven tunnetuimmille venäläisille mestareille toimiessaan Pietarin taideakatemian maisemamaalausluokan opettajana 1871-94. Yhtenä hänen ohjauksestaan ja kotinsa vieraanvaaraisuudesta sai nauttia myös nuori sisarenpoika Eero Järnefelt. (teksti: FM Tuija Peltomaa)
Lisätiedot Lehmiä jokirannassa, öljy kankaalle, sign. 1877, 80,5x139, materiaalitekninen tutkimus ja todistus L.S. Gavrilenko 10.02.2010, asiantuntijalausunto G.S. Churak 17.04.2010 Clodt von Jürgensburg on venäläinen, alkujaan baltiansaksalainen vapaaherrallinen aatelis- ja sotilassuku. Suvun ruotsalais-liivinmaalaisen haaran westfalenilainen kantaisä Roleff Clodt muutti Tallinnaan vuonna 1515. Hänen poikansa Jodokus (Jost) sai Riian itäpuolella sijaitsevan Jürgensburgin linnan herttua Gotthard Kettleriltä 1561, mistä alkaen suku on tunnettu nimellä Clodt von Jürgensburg. Taiteilija, paroni Mihail Konstantinovich Clodt von Jürgensburg (1832-1902) oli kenraalimajuri Konstantin Karlovitsh Clodtin (1807-1879) poika ja vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa kunnostautuneen eversti Karl Gustav Clodt von Jürgensburgin (1765-1822) pojanpoika. Taidekoulutuksensa hän hankki Pietarin taideakatemiassa opettajinaan Maksim ja Sokrat Vorobjov. Taiteelinen lahjakkuus kulki myös suvussa. Mihailin isä Konstantin Karlovitsh oli osaava puunkaivertaja, setä Vladimir Karlovitsh (s. 1803) oli Venäjän armeijan esikunnan piirustusosaston päällikkö ja toinen setä Pjotr Karlovitsh (s. 1805) oli kuuluisa kuvanveistäjä. Sisar Elisabeth (s. 1839) avioitui August Aleksander Järnefeltin kanssa. Heidän pojistaan Arvidista, Erikistä (Eero) ja Armaasta varttui suomalaisen kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin vaikuttajia. Clodt von Jürgensburgin suvun vaikutus venäläiseen taiteeseen oli niin ikään tuntuva: Mihail Petrovitsh (s. 1835), Olga Konstantinovna (s. 1856), Nikolai Aleksandrovich (s. 1865), Jevgeni Aleksandrovich (s. 1866) ja Pjotr Mihailovich (s. 1903) tunnetaan kaikki taidemaalareina. Mihail Clodt von Jürgensburg on runollisen maiseman mestari. Teoksissaan hän noudattaa akateemisen taiteen perinteitä. Horisontti jakaa kuvapinnan siten, että taivas valtaa 2/3 kuvapinnasta. Pelto- ja jokinäkymissä vallitsee tyyni rauha. Lehmät laiduntavat verkkaisesti, ja maiseman yksityiskohdat ovat - niin kauas kuin silmä kantaa - tarkasti katsojan nähtävissä. Vaikka Mihail Clodt oli mukana perustamassa Peredviznikien taiteilijaryhmää vuonna 1870 ja osallistui ryhmän näyttelyihin, hänen maaseutuidylliensä juuret kasvavat vanhemmista, Pietarin taideakatemian piirissä vaalituista periaatteista. Näihin kuuluivat kuvapinnan selkeä jako etu- keski- ja taka-alan sekä taivaan ja maan välillä, varma piirrosviiva, selkeä valon ja varjon vuorottelu, yksityiskohtien hallinta ja paikallisvärien käyttö. Taidokkaan loppusilauksen näihin tyylikeinoihin tuovat pehmeät siveltimenvedot, joilla taiteilija on ikuistanut kuva-alaa rajaavat puunrungot ja runsaat taivasta vasten piirtyvät lehvästöt. Hollantilaisen 1600-luvun taiteen esikuvallisuus à la Meindert Hobbema ja Jacob Ruisdael on ilmeinen. Ansioistaan taiteen alalla Mihail Clodt von Jürgensburg sai tavoitellun akateemikon arvon vuonna 1862. Häntä pidettiin erityisen lahjakkaana, ja venäläisen taiteen historiassa hänen nimensä mainitaankin toistuvasti yhdessä samaan ystäväpiiriin kuuluneiden Ivan Shiskinin, Ivan Kramskoin, Vasili Perovin ja Nikolai Gen kanssa. Osaamistaan Mihail Clodt siirsi eteenpäin lukuisille seuraavan sukupolven tunnetuimmille venäläisille mestareille toimiessaan Pietarin taideakatemian maisemamaalausluokan opettajana 1871-94. Yhtenä hänen ohjauksestaan ja kotinsa vieraanvaaraisuudesta sai nauttia myös nuori sisarenpoika Eero Järnefelt. (teksti: FM Tuija Peltomaa)