238. Kulho

Jürgen Linden, Riika 1674-83/88, barokki, osittain kullattu, s-muotoiset kädensijat, kulhossa ja kannessa kolme granaattiomenan muotoista kuulajalkaa, kulhossa mestari- ja kaupunkileima, kannessa hopeapitoisuusleima 13, pit. 35 cm, halk. 23 cm, kork. 11/20 cm Jürgen Linden syntyi Riikassa ja opiskeli hopeasepäksi kotikaupungissaan isänsä työhuoneella 1660-64. Mestarioikeudet hän sai vuonna 1674. Lindenin nimi mainitaan ammattikuntaluettelossa vuoteen 1683 saakka, minkä jälkeen hänen leskensä johti työhuonetta vuoteen 1688. Linden oli Riikan johtavia hopeaseppiä. Hän on jäänyt historiaan mm. Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan kuuluneiden barokkivatien valmistajana. Marc Rosenbergin kirjassa “Der Goldeschmiede Merkzeichen” Jürgen Lindeniltä mainitaan kuusi hopeista kulhoa (Schüssel). Näistä viisi lienevät barokkivateja; yksi on kannellinen kulho. Neljä ovaalia kulhoa/barokkivatia, joissa on pakotettuja raamatullisia aiheita sekä vaakunakaiverrus vuodelta 1671 (2 kpl) ja 1672 (2 kpl) ovat kuuluneet Riikan Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan (Rosenberg nro 7516/7497). Yksi ovaali hopekulho/barokkivati v. 1680 päivätyllä kaiverruksella oli kirjan julkaisuhetkellä 1923 paronitar Bertha v. Pilchaun omistuksessa Alankomaiden Anderenissa, Drenthen provinssissa. Yksi osittain kullattu kulho, jossa on kolme kuulajalkaa, kädensijat ja kansi, oli kirjan julkaisuvuonna 1923 Pietarissa ruhtinas Paskewichin kokoelmassa (Rosenberg nro 7516/7500). (lähde: Marc Rosenberg. Der Goldschmiede Merkzeichen. III Auflage. IV Band. Frankfurt am Main 1923). Yksi Lindenin hopeaesineistä löytyy Suomen kansallismuseon kokoelmista: juomakannu inv.nro H:4. Yksi juomakannu (nk. Dreissigtalerhumpen, leijonan muotoiset jalat, maurilaisen muotoinen peukaloripa) on puolestaan kuulunut Riikan Mustapäiden hopea-aarteisiin. (Annelore Leistikow. Baltisches Silber. 1996. s. 143, kuva nro 240). (koonnut: FM Tuija Peltomaa)
Jürgen Linden, Riika 1674-83/88, barokki, osittain kullattu, s-muotoiset kädensijat, kulhossa ja kannessa kolme granaattiomenan muotoista kuulajalkaa, kulhossa mestari- ja kaupunkileima, kannessa hopeapitoisuusleima 13, pit. 35 cm, halk. 23 cm, kork. 11/20 cm Jürgen Linden syntyi Riikassa ja opiskeli hopeasepäksi kotikaupungissaan isänsä työhuoneella 1660-64. Mestarioikeudet hän sai vuonna 1674. Lindenin nimi mainitaan ammattikuntaluettelossa vuoteen 1683 saakka, minkä jälkeen hänen leskensä johti työhuonetta vuoteen 1688. Linden oli Riikan johtavia hopeaseppiä. Hän on jäänyt historiaan mm. Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan kuuluneiden barokkivatien valmistajana. Marc Rosenbergin kirjassa “Der Goldeschmiede Merkzeichen” Jürgen Lindeniltä mainitaan kuusi hopeista kulhoa (Schüssel). Näistä viisi lienevät barokkivateja; yksi on kannellinen kulho. Neljä ovaalia kulhoa/barokkivatia, joissa on pakotettuja raamatullisia aiheita sekä vaakunakaiverrus vuodelta 1671 (2 kpl) ja 1672 (2 kpl) ovat kuuluneet Riikan Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan (Rosenberg nro 7516/7497). Yksi ovaali hopekulho/barokkivati v. 1680 päivätyllä kaiverruksella oli kirjan julkaisuhetkellä 1923 paronitar Bertha v. Pilchaun omistuksessa Alankomaiden Anderenissa, Drenthen provinssissa. Yksi osittain kullattu kulho, jossa on kolme kuulajalkaa, kädensijat ja kansi, oli kirjan julkaisuvuonna 1923 Pietarissa ruhtinas Paskewichin kokoelmassa (Rosenberg nro 7516/7500). (lähde: Marc Rosenberg. Der Goldschmiede Merkzeichen. III Auflage. IV Band. Frankfurt am Main 1923). Yksi Lindenin hopeaesineistä löytyy Suomen kansallismuseon kokoelmista: juomakannu inv.nro H:4. Yksi juomakannu (nk. Dreissigtalerhumpen, leijonan muotoiset jalat, maurilaisen muotoinen peukaloripa) on puolestaan kuulunut Riikan Mustapäiden hopea-aarteisiin. (Annelore Leistikow. Baltisches Silber. 1996. s. 143, kuva nro 240). (koonnut: FM Tuija Peltomaa)

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

14 000 €

Lähtöhinta

8 000 €
Jürgen Linden, Riika 1674-83/88, barokki, osittain kullattu, s-muotoiset kädensijat, kulhossa ja kannessa kolme granaattiomenan muotoista kuulajalkaa, kulhossa mestari- ja kaupunkileima, kannessa hopeapitoisuusleima 13, pit. 35 cm, halk. 23 cm, kork. 11/20 cm Jürgen Linden syntyi Riikassa ja opiskeli hopeasepäksi kotikaupungissaan isänsä työhuoneella 1660-64. Mestarioikeudet hän sai vuonna 1674. Lindenin nimi mainitaan ammattikuntaluettelossa vuoteen 1683 saakka, minkä jälkeen hänen leskensä johti työhuonetta vuoteen 1688. Linden oli Riikan johtavia hopeaseppiä. Hän on jäänyt historiaan mm. Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan kuuluneiden barokkivatien valmistajana. Marc Rosenbergin kirjassa “Der Goldeschmiede Merkzeichen” Jürgen Lindeniltä mainitaan kuusi hopeista kulhoa (Schüssel). Näistä viisi lienevät barokkivateja; yksi on kannellinen kulho. Neljä ovaalia kulhoa/barokkivatia, joissa on pakotettuja raamatullisia aiheita sekä vaakunakaiverrus vuodelta 1671 (2 kpl) ja 1672 (2 kpl) ovat kuuluneet Riikan Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan (Rosenberg nro 7516/7497). Yksi ovaali hopekulho/barokkivati v. 1680 päivätyllä kaiverruksella oli kirjan julkaisuhetkellä 1923 paronitar Bertha v. Pilchaun omistuksessa Alankomaiden Anderenissa, Drenthen provinssissa. Yksi osittain kullattu kulho, jossa on kolme kuulajalkaa, kädensijat ja kansi, oli kirjan julkaisuvuonna 1923 Pietarissa ruhtinas Paskewichin kokoelmassa (Rosenberg nro 7516/7500). (lähde: Marc Rosenberg. Der Goldschmiede Merkzeichen. III Auflage. IV Band. Frankfurt am Main 1923). Yksi Lindenin hopeaesineistä löytyy Suomen kansallismuseon kokoelmista: juomakannu inv.nro H:4. Yksi juomakannu (nk. Dreissigtalerhumpen, leijonan muotoiset jalat, maurilaisen muotoinen peukaloripa) on puolestaan kuulunut Riikan Mustapäiden hopea-aarteisiin. (Annelore Leistikow. Baltisches Silber. 1996. s. 143, kuva nro 240). (koonnut: FM Tuija Peltomaa)
Lisätiedot Jürgen Linden, Riika 1674-83/88, barokki, osittain kullattu, s-muotoiset kädensijat, kulhossa ja kannessa kolme granaattiomenan muotoista kuulajalkaa, kulhossa mestari- ja kaupunkileima, kannessa hopeapitoisuusleima 13, pit. 35 cm, halk. 23 cm, kork. 11/20 cm Jürgen Linden syntyi Riikassa ja opiskeli hopeasepäksi kotikaupungissaan isänsä työhuoneella 1660-64. Mestarioikeudet hän sai vuonna 1674. Lindenin nimi mainitaan ammattikuntaluettelossa vuoteen 1683 saakka, minkä jälkeen hänen leskensä johti työhuonetta vuoteen 1688. Linden oli Riikan johtavia hopeaseppiä. Hän on jäänyt historiaan mm. Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan kuuluneiden barokkivatien valmistajana. Marc Rosenbergin kirjassa “Der Goldeschmiede Merkzeichen” Jürgen Lindeniltä mainitaan kuusi hopeista kulhoa (Schüssel). Näistä viisi lienevät barokkivateja; yksi on kannellinen kulho. Neljä ovaalia kulhoa/barokkivatia, joissa on pakotettuja raamatullisia aiheita sekä vaakunakaiverrus vuodelta 1671 (2 kpl) ja 1672 (2 kpl) ovat kuuluneet Riikan Mustapäiden veljeskunnan hopeakokoelmaan (Rosenberg nro 7516/7497). Yksi ovaali hopekulho/barokkivati v. 1680 päivätyllä kaiverruksella oli kirjan julkaisuhetkellä 1923 paronitar Bertha v. Pilchaun omistuksessa Alankomaiden Anderenissa, Drenthen provinssissa. Yksi osittain kullattu kulho, jossa on kolme kuulajalkaa, kädensijat ja kansi, oli kirjan julkaisuvuonna 1923 Pietarissa ruhtinas Paskewichin kokoelmassa (Rosenberg nro 7516/7500). (lähde: Marc Rosenberg. Der Goldschmiede Merkzeichen. III Auflage. IV Band. Frankfurt am Main 1923). Yksi Lindenin hopeaesineistä löytyy Suomen kansallismuseon kokoelmista: juomakannu inv.nro H:4. Yksi juomakannu (nk. Dreissigtalerhumpen, leijonan muotoiset jalat, maurilaisen muotoinen peukaloripa) on puolestaan kuulunut Riikan Mustapäiden hopea-aarteisiin. (Annelore Leistikow. Baltisches Silber. 1996. s. 143, kuva nro 240). (koonnut: FM Tuija Peltomaa)