1. Backmansson, Hugo (1860-1953)

Sandepún taistelu tammikuu 1905, öljy kankaalle, sign. 1905, 43x64 Sandepún taistelu (Heikoutain taistelu) oli Venäjän-Japanin –sodan suuria maataisteluita. Se käytiin Mantsuriassa noin 60 km Mukdenista lounaaseen. Hugo Backmansson oli paikalla Venäjän armeijan sotilaana ja taistelumaalarina. Venäjän 2. Matsurian armeijan hyökkäystä johti suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, komentaja Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg. - Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg (????? ????????? ??????????? ??????????), suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, syntyi 13.2.1838 Ikaalisissa ja kuoli 7.1.1916 Pietarissa. Vanhemmat aliluutnantti, kruununvouti Uddo Sten Casimir Gripenberg (1810, Ulvila – 1863, Uskela) ja Maria Wilhelmina Elisabeth Ladau (1815, Turku – 1854, Uusikirkko). Puoliso vuodesta 1874 Hedvig Ida Angelique Lundh (1857 – 1911); lapset: Hedvig Catharina Lovisa (s. 1875), Helena (Ella) Dagmar Camilla (s. 1877); Alexander (kenraalimajuri, 1879 Pultava - 1935 Sedjenane, Tunisia) ja Katarina (Venäjän keisarina Aleksandra Fjodorovnan hovineiti, s. 1894). Gripenbergin sotilasura alkoi 1854, ensimmäiset taistelukokemuksensa hän sai Krimin sodassa. Ura eteni nopeasti. Ansioistaan Turkestanin sodassa 1867 – 1868 hän sai arvostetun Pyhän Yrjön ritarikunnan IV luokan ristin, kultaisen sapelin ja ylennyksen everstiluutnantiksi. Vuonna 1877 hänet korotettiin keisari Aleksanteri II:n sivusadjutantiksi. Toimistaan Venäjän-Turkin sodassa hän sai Pyhän Yrjön III luokan ristin 1877, seuraavan vuoden alussa hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja 1890 kenraaliluutnantiksi. Oskar Gripenbergistä ehti tulla myös arvovaltaisen Henkivartiokaartin divisoonankomentaja, mutta tämän arvon hän menetti 1898 arvosteltuaan Suomeen kohdistunutta venäläistämispolitiikkaa. Hänen maineensa säilyi kuitenkin tahrattomana; jo 1900 hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja 1904 keisari Nikolai II:n kenraaliadjutantiksi. Venäjän – Japanin sodan puhjettua Gripenberg määrättiin Venäjän 2. Matsurian armeijan komentajaksi. Sandepún taistelussa 25. tammikuuta 1905 hän toimeenpani hyökkäyksen, johon osallistui noin 285 000 miestä. Hyökkäys yllätti japanilaiset joukot. Vihollisen komentoketju katkeili ja talviset sääolot vain pahensivat tilannetta. Osa joukoista suistui kaaokseen vain muutamien yksittäisten osastojen kyetessä vastarintaan. Venäläisten taistelumoraali oli korkealla, kun hyökkäys keskeytettiin äkillisesti ylipäällikkö A.N. Kuropatkinin käskystä. Tapahtumasarja päättyi venäläisten joukkojen vetäytymiseen ja pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei voinut julistautua voittajaksi. Venäjän miestappiot olivat suuret: 1 781 kuollutta, 9 395 haavoittunutta ja 1 065 kadonnutta. Tapahtumien saamasta käänteestä katkeroitunut Gripenberg erosi välittömästi komentajan tehtävästä ja arvosteli ylipäällikkö Kuropatkinia julkisesti operaation epäonnistumisesta, välttämättömien strategisten päätösten laiminlyömisestä, kyvyttömyydestä ja kateudesta. Gripenberg erosi sotiaspalveluksesta 1906, mutta säilytti asemansa keisari Nikolai II kenraaliadjutanttina ja Venäjän valtiokonseljin jäsenenä.
Sandepún taistelu tammikuu 1905, öljy kankaalle, sign. 1905, 43x64 Sandepún taistelu (Heikoutain taistelu) oli Venäjän-Japanin –sodan suuria maataisteluita. Se käytiin Mantsuriassa noin 60 km Mukdenista lounaaseen. Hugo Backmansson oli paikalla Venäjän armeijan sotilaana ja taistelumaalarina. Venäjän 2. Matsurian armeijan hyökkäystä johti suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, komentaja Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg. - Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg (????? ????????? ??????????? ??????????), suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, syntyi 13.2.1838 Ikaalisissa ja kuoli 7.1.1916 Pietarissa. Vanhemmat aliluutnantti, kruununvouti Uddo Sten Casimir Gripenberg (1810, Ulvila – 1863, Uskela) ja Maria Wilhelmina Elisabeth Ladau (1815, Turku – 1854, Uusikirkko). Puoliso vuodesta 1874 Hedvig Ida Angelique Lundh (1857 – 1911); lapset: Hedvig Catharina Lovisa (s. 1875), Helena (Ella) Dagmar Camilla (s. 1877); Alexander (kenraalimajuri, 1879 Pultava - 1935 Sedjenane, Tunisia) ja Katarina (Venäjän keisarina Aleksandra Fjodorovnan hovineiti, s. 1894). Gripenbergin sotilasura alkoi 1854, ensimmäiset taistelukokemuksensa hän sai Krimin sodassa. Ura eteni nopeasti. Ansioistaan Turkestanin sodassa 1867 – 1868 hän sai arvostetun Pyhän Yrjön ritarikunnan IV luokan ristin, kultaisen sapelin ja ylennyksen everstiluutnantiksi. Vuonna 1877 hänet korotettiin keisari Aleksanteri II:n sivusadjutantiksi. Toimistaan Venäjän-Turkin sodassa hän sai Pyhän Yrjön III luokan ristin 1877, seuraavan vuoden alussa hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja 1890 kenraaliluutnantiksi. Oskar Gripenbergistä ehti tulla myös arvovaltaisen Henkivartiokaartin divisoonankomentaja, mutta tämän arvon hän menetti 1898 arvosteltuaan Suomeen kohdistunutta venäläistämispolitiikkaa. Hänen maineensa säilyi kuitenkin tahrattomana; jo 1900 hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja 1904 keisari Nikolai II:n kenraaliadjutantiksi. Venäjän – Japanin sodan puhjettua Gripenberg määrättiin Venäjän 2. Matsurian armeijan komentajaksi. Sandepún taistelussa 25. tammikuuta 1905 hän toimeenpani hyökkäyksen, johon osallistui noin 285 000 miestä. Hyökkäys yllätti japanilaiset joukot. Vihollisen komentoketju katkeili ja talviset sääolot vain pahensivat tilannetta. Osa joukoista suistui kaaokseen vain muutamien yksittäisten osastojen kyetessä vastarintaan. Venäläisten taistelumoraali oli korkealla, kun hyökkäys keskeytettiin äkillisesti ylipäällikkö A.N. Kuropatkinin käskystä. Tapahtumasarja päättyi venäläisten joukkojen vetäytymiseen ja pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei voinut julistautua voittajaksi. Venäjän miestappiot olivat suuret: 1 781 kuollutta, 9 395 haavoittunutta ja 1 065 kadonnutta. Tapahtumien saamasta käänteestä katkeroitunut Gripenberg erosi välittömästi komentajan tehtävästä ja arvosteli ylipäällikkö Kuropatkinia julkisesti operaation epäonnistumisesta, välttämättömien strategisten päätösten laiminlyömisestä, kyvyttömyydestä ja kateudesta. Gripenberg erosi sotiaspalveluksesta 1906, mutta säilytti asemansa keisari Nikolai II kenraaliadjutanttina ja Venäjän valtiokonseljin jäsenenä.

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

11 000 €

Lähtöhinta

2 000 €
Sandepún taistelu tammikuu 1905, öljy kankaalle, sign. 1905, 43x64 Sandepún taistelu (Heikoutain taistelu) oli Venäjän-Japanin –sodan suuria maataisteluita. Se käytiin Mantsuriassa noin 60 km Mukdenista lounaaseen. Hugo Backmansson oli paikalla Venäjän armeijan sotilaana ja taistelumaalarina. Venäjän 2. Matsurian armeijan hyökkäystä johti suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, komentaja Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg. - Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg (????? ????????? ??????????? ??????????), suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, syntyi 13.2.1838 Ikaalisissa ja kuoli 7.1.1916 Pietarissa. Vanhemmat aliluutnantti, kruununvouti Uddo Sten Casimir Gripenberg (1810, Ulvila – 1863, Uskela) ja Maria Wilhelmina Elisabeth Ladau (1815, Turku – 1854, Uusikirkko). Puoliso vuodesta 1874 Hedvig Ida Angelique Lundh (1857 – 1911); lapset: Hedvig Catharina Lovisa (s. 1875), Helena (Ella) Dagmar Camilla (s. 1877); Alexander (kenraalimajuri, 1879 Pultava - 1935 Sedjenane, Tunisia) ja Katarina (Venäjän keisarina Aleksandra Fjodorovnan hovineiti, s. 1894). Gripenbergin sotilasura alkoi 1854, ensimmäiset taistelukokemuksensa hän sai Krimin sodassa. Ura eteni nopeasti. Ansioistaan Turkestanin sodassa 1867 – 1868 hän sai arvostetun Pyhän Yrjön ritarikunnan IV luokan ristin, kultaisen sapelin ja ylennyksen everstiluutnantiksi. Vuonna 1877 hänet korotettiin keisari Aleksanteri II:n sivusadjutantiksi. Toimistaan Venäjän-Turkin sodassa hän sai Pyhän Yrjön III luokan ristin 1877, seuraavan vuoden alussa hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja 1890 kenraaliluutnantiksi. Oskar Gripenbergistä ehti tulla myös arvovaltaisen Henkivartiokaartin divisoonankomentaja, mutta tämän arvon hän menetti 1898 arvosteltuaan Suomeen kohdistunutta venäläistämispolitiikkaa. Hänen maineensa säilyi kuitenkin tahrattomana; jo 1900 hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja 1904 keisari Nikolai II:n kenraaliadjutantiksi. Venäjän – Japanin sodan puhjettua Gripenberg määrättiin Venäjän 2. Matsurian armeijan komentajaksi. Sandepún taistelussa 25. tammikuuta 1905 hän toimeenpani hyökkäyksen, johon osallistui noin 285 000 miestä. Hyökkäys yllätti japanilaiset joukot. Vihollisen komentoketju katkeili ja talviset sääolot vain pahensivat tilannetta. Osa joukoista suistui kaaokseen vain muutamien yksittäisten osastojen kyetessä vastarintaan. Venäläisten taistelumoraali oli korkealla, kun hyökkäys keskeytettiin äkillisesti ylipäällikkö A.N. Kuropatkinin käskystä. Tapahtumasarja päättyi venäläisten joukkojen vetäytymiseen ja pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei voinut julistautua voittajaksi. Venäjän miestappiot olivat suuret: 1 781 kuollutta, 9 395 haavoittunutta ja 1 065 kadonnutta. Tapahtumien saamasta käänteestä katkeroitunut Gripenberg erosi välittömästi komentajan tehtävästä ja arvosteli ylipäällikkö Kuropatkinia julkisesti operaation epäonnistumisesta, välttämättömien strategisten päätösten laiminlyömisestä, kyvyttömyydestä ja kateudesta. Gripenberg erosi sotiaspalveluksesta 1906, mutta säilytti asemansa keisari Nikolai II kenraaliadjutanttina ja Venäjän valtiokonseljin jäsenenä.
Lisätiedot Sandepún taistelu tammikuu 1905, öljy kankaalle, sign. 1905, 43x64 Sandepún taistelu (Heikoutain taistelu) oli Venäjän-Japanin –sodan suuria maataisteluita. Se käytiin Mantsuriassa noin 60 km Mukdenista lounaaseen. Hugo Backmansson oli paikalla Venäjän armeijan sotilaana ja taistelumaalarina. Venäjän 2. Matsurian armeijan hyökkäystä johti suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, komentaja Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg. - Oskar Ferdinand Kasimirovich Gripenberg (????? ????????? ??????????? ??????????), suomalais-venäläinen jalkaväenkenraali, syntyi 13.2.1838 Ikaalisissa ja kuoli 7.1.1916 Pietarissa. Vanhemmat aliluutnantti, kruununvouti Uddo Sten Casimir Gripenberg (1810, Ulvila – 1863, Uskela) ja Maria Wilhelmina Elisabeth Ladau (1815, Turku – 1854, Uusikirkko). Puoliso vuodesta 1874 Hedvig Ida Angelique Lundh (1857 – 1911); lapset: Hedvig Catharina Lovisa (s. 1875), Helena (Ella) Dagmar Camilla (s. 1877); Alexander (kenraalimajuri, 1879 Pultava - 1935 Sedjenane, Tunisia) ja Katarina (Venäjän keisarina Aleksandra Fjodorovnan hovineiti, s. 1894). Gripenbergin sotilasura alkoi 1854, ensimmäiset taistelukokemuksensa hän sai Krimin sodassa. Ura eteni nopeasti. Ansioistaan Turkestanin sodassa 1867 – 1868 hän sai arvostetun Pyhän Yrjön ritarikunnan IV luokan ristin, kultaisen sapelin ja ylennyksen everstiluutnantiksi. Vuonna 1877 hänet korotettiin keisari Aleksanteri II:n sivusadjutantiksi. Toimistaan Venäjän-Turkin sodassa hän sai Pyhän Yrjön III luokan ristin 1877, seuraavan vuoden alussa hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja 1890 kenraaliluutnantiksi. Oskar Gripenbergistä ehti tulla myös arvovaltaisen Henkivartiokaartin divisoonankomentaja, mutta tämän arvon hän menetti 1898 arvosteltuaan Suomeen kohdistunutta venäläistämispolitiikkaa. Hänen maineensa säilyi kuitenkin tahrattomana; jo 1900 hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja 1904 keisari Nikolai II:n kenraaliadjutantiksi. Venäjän – Japanin sodan puhjettua Gripenberg määrättiin Venäjän 2. Matsurian armeijan komentajaksi. Sandepún taistelussa 25. tammikuuta 1905 hän toimeenpani hyökkäyksen, johon osallistui noin 285 000 miestä. Hyökkäys yllätti japanilaiset joukot. Vihollisen komentoketju katkeili ja talviset sääolot vain pahensivat tilannetta. Osa joukoista suistui kaaokseen vain muutamien yksittäisten osastojen kyetessä vastarintaan. Venäläisten taistelumoraali oli korkealla, kun hyökkäys keskeytettiin äkillisesti ylipäällikkö A.N. Kuropatkinin käskystä. Tapahtumasarja päättyi venäläisten joukkojen vetäytymiseen ja pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei voinut julistautua voittajaksi. Venäjän miestappiot olivat suuret: 1 781 kuollutta, 9 395 haavoittunutta ja 1 065 kadonnutta. Tapahtumien saamasta käänteestä katkeroitunut Gripenberg erosi välittömästi komentajan tehtävästä ja arvosteli ylipäällikkö Kuropatkinia julkisesti operaation epäonnistumisesta, välttämättömien strategisten päätösten laiminlyömisestä, kyvyttömyydestä ja kateudesta. Gripenberg erosi sotiaspalveluksesta 1906, mutta säilytti asemansa keisari Nikolai II kenraaliadjutanttina ja Venäjän valtiokonseljin jäsenenä.