1. Järnefelt, Eero

Sisäkuva Suvirannasta, öljy kankaalle, sign. 1911, 57x74 Suviranta, Eero Järnefeltin taiteilijakoti, valmistui Tuusulaan 1901. Vuoden 1910 paikkeilla, kun perheen lapsiluku oli kasvanut viiteen, Järnefelt keskittyi yhä enemmän perhe-elämään Tuusulanjärven maalaismaisemissa. Hän ei suinkaan ollut eristyksissä taidemaailmasta, sillä Tuusulan taiteilijayhteisö, johon Eero ja Saimi Järnefeltin lisäksi kuuluivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Pekka ja Maija Halonen, J.H. Erkko sekä Jean ja Aino Sibelius, loivat ympärille vilkkaan ystäväpiirin. 1910-luvun alussa Järnefelt keskittyi kotiin, perhepiiriin ja lapsiin jopa siinä määrin, että häntä alettiin verrata taiteilijaystäväänsä ruotsalaiseen Carl Larssoniin, joka tunnettiin Sundborn-huvilan perheidylliä kuvaavista maalauksista. Elämä maaseudun rauhassa teki Järnefeltin taiteen sisällöstä lämminhenkisen ja intiimin. Hän paneutui koko rakastavan luonteensa voimalla seuraamaan lastensa kehitystä ja ikuistamaan Suvirannan kodin elämää ja ruokasalin pöydän ääressä vietettyjen hetkien tsehovilaista huvilatunnelmaa. Interiööri vuodelta 1911 kuvaa Suvirannan ruokasalia talvipäivänä. Kylmä talvinen valo siivilöityy harsomaisen verhon reunustamasta ikkunasta, josta pilkottaa palanen lumen peittämää maisemaa ja sinertävää horisonttia. Sisällä on lämmin. Valon heijastukset erivärisillä puupinnoilla on kuvattu mestarillisesti. Liinalla peitetyn ruokapöydän ympärillä on lyhdeselustaisia tuoleja, ikkunan edessä rottinki-istuin ja seinällä ryijy. Syvänpunaisia, ruskeita, oransseja ja keltaisia sävyjä maustavat kaappikellon vihreät nyanssit. Ikkunalaudalle asetellut kukkaruukut odottavat kevättä ja pelargonioiden aikaa. Tässä harmonisessa kodissa oli hyvä olla. Suvirannan aika kesti Järnefeltin taiteessa vuodet 1901 - 1917. Sen jälkeen perhe muutti Helsinkiin Bernhardinkatu 5:een, josta tuli taiteilijan viimeinen pitkäaikainen koti. Suviranta pysyi Järnefeltien kesänviettopaikkana ja juhlapäivien tukikohtana. Suvun ylläpitämänä tämä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ja suomalaisen kulttuurielämän merkkipaalu on säilynyt tähän päivään saakka. (teksti: FM Tuija Peltomaa)
Sisäkuva Suvirannasta, öljy kankaalle, sign. 1911, 57x74 Suviranta, Eero Järnefeltin taiteilijakoti, valmistui Tuusulaan 1901. Vuoden 1910 paikkeilla, kun perheen lapsiluku oli kasvanut viiteen, Järnefelt keskittyi yhä enemmän perhe-elämään Tuusulanjärven maalaismaisemissa. Hän ei suinkaan ollut eristyksissä taidemaailmasta, sillä Tuusulan taiteilijayhteisö, johon Eero ja Saimi Järnefeltin lisäksi kuuluivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Pekka ja Maija Halonen, J.H. Erkko sekä Jean ja Aino Sibelius, loivat ympärille vilkkaan ystäväpiirin. 1910-luvun alussa Järnefelt keskittyi kotiin, perhepiiriin ja lapsiin jopa siinä määrin, että häntä alettiin verrata taiteilijaystäväänsä ruotsalaiseen Carl Larssoniin, joka tunnettiin Sundborn-huvilan perheidylliä kuvaavista maalauksista. Elämä maaseudun rauhassa teki Järnefeltin taiteen sisällöstä lämminhenkisen ja intiimin. Hän paneutui koko rakastavan luonteensa voimalla seuraamaan lastensa kehitystä ja ikuistamaan Suvirannan kodin elämää ja ruokasalin pöydän ääressä vietettyjen hetkien tsehovilaista huvilatunnelmaa. Interiööri vuodelta 1911 kuvaa Suvirannan ruokasalia talvipäivänä. Kylmä talvinen valo siivilöityy harsomaisen verhon reunustamasta ikkunasta, josta pilkottaa palanen lumen peittämää maisemaa ja sinertävää horisonttia. Sisällä on lämmin. Valon heijastukset erivärisillä puupinnoilla on kuvattu mestarillisesti. Liinalla peitetyn ruokapöydän ympärillä on lyhdeselustaisia tuoleja, ikkunan edessä rottinki-istuin ja seinällä ryijy. Syvänpunaisia, ruskeita, oransseja ja keltaisia sävyjä maustavat kaappikellon vihreät nyanssit. Ikkunalaudalle asetellut kukkaruukut odottavat kevättä ja pelargonioiden aikaa. Tässä harmonisessa kodissa oli hyvä olla. Suvirannan aika kesti Järnefeltin taiteessa vuodet 1901 - 1917. Sen jälkeen perhe muutti Helsinkiin Bernhardinkatu 5:een, josta tuli taiteilijan viimeinen pitkäaikainen koti. Suviranta pysyi Järnefeltien kesänviettopaikkana ja juhlapäivien tukikohtana. Suvun ylläpitämänä tämä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ja suomalaisen kulttuurielämän merkkipaalu on säilynyt tähän päivään saakka. (teksti: FM Tuija Peltomaa)

Huutokauppa päättyi

Vasarahinta

16 000 €

Lähtöhinta

16 000 €
Sisäkuva Suvirannasta, öljy kankaalle, sign. 1911, 57x74 Suviranta, Eero Järnefeltin taiteilijakoti, valmistui Tuusulaan 1901. Vuoden 1910 paikkeilla, kun perheen lapsiluku oli kasvanut viiteen, Järnefelt keskittyi yhä enemmän perhe-elämään Tuusulanjärven maalaismaisemissa. Hän ei suinkaan ollut eristyksissä taidemaailmasta, sillä Tuusulan taiteilijayhteisö, johon Eero ja Saimi Järnefeltin lisäksi kuuluivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Pekka ja Maija Halonen, J.H. Erkko sekä Jean ja Aino Sibelius, loivat ympärille vilkkaan ystäväpiirin. 1910-luvun alussa Järnefelt keskittyi kotiin, perhepiiriin ja lapsiin jopa siinä määrin, että häntä alettiin verrata taiteilijaystäväänsä ruotsalaiseen Carl Larssoniin, joka tunnettiin Sundborn-huvilan perheidylliä kuvaavista maalauksista. Elämä maaseudun rauhassa teki Järnefeltin taiteen sisällöstä lämminhenkisen ja intiimin. Hän paneutui koko rakastavan luonteensa voimalla seuraamaan lastensa kehitystä ja ikuistamaan Suvirannan kodin elämää ja ruokasalin pöydän ääressä vietettyjen hetkien tsehovilaista huvilatunnelmaa. Interiööri vuodelta 1911 kuvaa Suvirannan ruokasalia talvipäivänä. Kylmä talvinen valo siivilöityy harsomaisen verhon reunustamasta ikkunasta, josta pilkottaa palanen lumen peittämää maisemaa ja sinertävää horisonttia. Sisällä on lämmin. Valon heijastukset erivärisillä puupinnoilla on kuvattu mestarillisesti. Liinalla peitetyn ruokapöydän ympärillä on lyhdeselustaisia tuoleja, ikkunan edessä rottinki-istuin ja seinällä ryijy. Syvänpunaisia, ruskeita, oransseja ja keltaisia sävyjä maustavat kaappikellon vihreät nyanssit. Ikkunalaudalle asetellut kukkaruukut odottavat kevättä ja pelargonioiden aikaa. Tässä harmonisessa kodissa oli hyvä olla. Suvirannan aika kesti Järnefeltin taiteessa vuodet 1901 - 1917. Sen jälkeen perhe muutti Helsinkiin Bernhardinkatu 5:een, josta tuli taiteilijan viimeinen pitkäaikainen koti. Suviranta pysyi Järnefeltien kesänviettopaikkana ja juhlapäivien tukikohtana. Suvun ylläpitämänä tämä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ja suomalaisen kulttuurielämän merkkipaalu on säilynyt tähän päivään saakka. (teksti: FM Tuija Peltomaa)
Lisätiedot Sisäkuva Suvirannasta, öljy kankaalle, sign. 1911, 57x74 Suviranta, Eero Järnefeltin taiteilijakoti, valmistui Tuusulaan 1901. Vuoden 1910 paikkeilla, kun perheen lapsiluku oli kasvanut viiteen, Järnefelt keskittyi yhä enemmän perhe-elämään Tuusulanjärven maalaismaisemissa. Hän ei suinkaan ollut eristyksissä taidemaailmasta, sillä Tuusulan taiteilijayhteisö, johon Eero ja Saimi Järnefeltin lisäksi kuuluivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Pekka ja Maija Halonen, J.H. Erkko sekä Jean ja Aino Sibelius, loivat ympärille vilkkaan ystäväpiirin. 1910-luvun alussa Järnefelt keskittyi kotiin, perhepiiriin ja lapsiin jopa siinä määrin, että häntä alettiin verrata taiteilijaystäväänsä ruotsalaiseen Carl Larssoniin, joka tunnettiin Sundborn-huvilan perheidylliä kuvaavista maalauksista. Elämä maaseudun rauhassa teki Järnefeltin taiteen sisällöstä lämminhenkisen ja intiimin. Hän paneutui koko rakastavan luonteensa voimalla seuraamaan lastensa kehitystä ja ikuistamaan Suvirannan kodin elämää ja ruokasalin pöydän ääressä vietettyjen hetkien tsehovilaista huvilatunnelmaa. Interiööri vuodelta 1911 kuvaa Suvirannan ruokasalia talvipäivänä. Kylmä talvinen valo siivilöityy harsomaisen verhon reunustamasta ikkunasta, josta pilkottaa palanen lumen peittämää maisemaa ja sinertävää horisonttia. Sisällä on lämmin. Valon heijastukset erivärisillä puupinnoilla on kuvattu mestarillisesti. Liinalla peitetyn ruokapöydän ympärillä on lyhdeselustaisia tuoleja, ikkunan edessä rottinki-istuin ja seinällä ryijy. Syvänpunaisia, ruskeita, oransseja ja keltaisia sävyjä maustavat kaappikellon vihreät nyanssit. Ikkunalaudalle asetellut kukkaruukut odottavat kevättä ja pelargonioiden aikaa. Tässä harmonisessa kodissa oli hyvä olla. Suvirannan aika kesti Järnefeltin taiteessa vuodet 1901 - 1917. Sen jälkeen perhe muutti Helsinkiin Bernhardinkatu 5:een, josta tuli taiteilijan viimeinen pitkäaikainen koti. Suviranta pysyi Järnefeltien kesänviettopaikkana ja juhlapäivien tukikohtana. Suvun ylläpitämänä tämä Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ja suomalaisen kulttuurielämän merkkipaalu on säilynyt tähän päivään saakka. (teksti: FM Tuija Peltomaa)