Olipa kerran prinsessa, joka syntyi eräänä toukokuisena päivänä pienen saarivaltion kuninkaalliseen perheeseen. Hänestä oli kasvava kaunis, viisas ja hyväsydäminen tyttö, jolla oli maailman jännittävin isoisoäiti. Nimittäin tällä isoisoäidillä, kuningattarella, oli paitsi lukuinen joukko sieviä corgeja ja uljaita hevosia, myös avain valtakunnan aarrekammioon, jossa säilytettiin mittaamattoman arvokkaita jalokiviä…

 

                            

 

Euroopan aatelinen historia on täynnä yllättäviä tapahtumia, ja osa niistä liittyy ympäri maanosaa seikkaileviin koruihin. Erityisen kiinnostavia ovat tietenkin kruunut, diadeemit ja tiarat – pään päällä kannettavat vallan attribuutit. Diadeemi-sana tulee kreikan termistä diadéo, eli ”kierrän ympäri”. Jalokivin koristeltuja pantoja edelsivät hallitsijoiden pään ympäri kiedotut silkkinauhat. Jo kreikkalainen jumalatar Hera kantoi kultaista kruunuaan, jota kutsuttiin diadeemiksi. Myöhemmin diadeemit olivat suosittuja koristeita esimerkiksi anglo-saksisessa Englannissa ja 1800-luvun alun Ranskassa ja Venäjällä.

 

Tunnetuimpiin diadeemeihin (tai tiaroihin) liittyy tietenkin mielenkiintoinen tarina. Ne koristavat menneisyydessä kuuluisia kaunottaria, katoavat sitten hetkeksi aikojen saatossa ja löytyvät jälleen jostain ihastuttamaan uusia sukupolvia. Kuten monien merkittävien esineiden historia, saattaa myös diadeemien tarina olla surullinen tai jopa verinen. Hallitsijahuoneiden kaatuessa sortuvat myös jalokivet.

 

Eräänä maailman kauneimmista tiaroista pidetään ns. Cambridgen rakkaussolmu-tiaraa (The Cambridge Lover’s Knot Tiara), joka valmistettiin vuonna 1914 kuningatar Marylle tämän jo omistamista helmistä. Tiaran esikuvana oli kuningattaren isoäidin, Hessen-Kasselin prinsessa Augustan (myöhemmin Cambridgen herttuatar) oma tiara. Mary jätti tiaransa puolestaan kuningatar Elisabetille, joka luovutti sen 1980-luvun alussa vastavihitylle Walesin prinsessa Dianalle. Rakastetun Dianan kuoltua tiara palautui takaisin kuningattarelle, eikä sitä ole nähty sen koommin julkisuudessa – ainoastaan kuvankäsittelyllä luotuina versioina Cornwallin herttuatar Camillan päässä.

 

                             

 

Granthamin jaarlin vanhin tytär Lady Mary  meni vihdoin pitkän jahkailun jälkeen naimisiin komean Matthew Crawleyn kanssa. Lady Mary kantoi vihkiäisissään viehättävää Yrjöjen aikaista (1714-1830) timanttitiaraa, joka on muotoiltu lehvistä ja pienistä kukista. Bentley & Skinnerin jalokiviliike arvioi tiaran valmistetun n. 1800, ja sen arvo liikkuu noin 125 000 punnassa.

 

             

 

Ihastuttava opaali-helmi-diadeemi on perimätiedon mukaan kuulunut Lady Clementine Spencer-Churchillille. Clemmien elämä ei ollut helppoa; lapsuus oli yläluokkaisen mutta hieman huikentelevan äidin perässä vaeltamista ja myöhemmin, mentyään naimisiin lupaavan nuoren herrasmiehen, Winston Churchillin kanssa, perheen oli vaikea saada toimeentuloa. Elättääkseen kasvavaa perhettään tarmokas Clemmie myi henkilökohtaista omaisuuttaan ja joutui luopumaan myös tästä diadeemista. Kauniin koristeen on suunnitellut jalokiviliike Stewart Dawson & Company, ja se on alun perin hankittu yrityksen Lontoon Regent Streetillä sijainneesta myymälästä. Erinäisten vaiheiden jälkeen se on kulkeutunut Suomeen ja on nyt myynnissä Hagelstamin kevään Classic –huutokaupassa, lähtöhinnalla 800 euroa.

 

  

 

Ja kuinka satu päättyy? Se nähdään ensi viikolla, kun huutokauppa järjestetään 28.5. Yksi asia on kuitenkin varmaa: olit syntynyt prinsessaksi tai et, sinulla on oikeus elää oman elämäsi kuningattarena. Nauti, koristaudu ja iloitse!

Ja he kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Sen pituinen se. (Johanna Lindfors)