Torstaina 5. 9. 2013 oli ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua. Vihdoin koitti hetki, jota olin valmistellut viimeiset puoli vuotta, enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti. Oli aika Hagelstam 2nd Schoolin ensimmäisen luentosarjan ensimmäisen luennon.

 

2nd School

 

Luento käsitteli huutokaupan historiaa ja taidekaupan näkymiä. Intendentti Lindforsin ominaisuudessa kerroin, mistä kaikki oikeastaan on saanut alkunsa - ja mihin suuntaan ollaan kenties menossa. Minun lisäkseni johtava intendentti Mikael Schnitt vieraili tähtipuhujana kertomassa Hagelstam & Co:n mieleenpainuvimmista myynneistä.

 

Augeo - latinan sanasta "minä korotan". Huutokauppatoimintaa on ollut läpi maailmanhistorian; on myyty ja ostettu orjia, naisia, sotasaalista ja jopa kokonaisia valtakuntia. Eikö tämä ollutkaan teille tuttua? Kurssin ensimmäisellä luennolla kuultiin, miten koko Rooman valtakunta aikoinaan huutokaupattiin pretoriaanikaartin toimesta. Didius Julianus osti Rooman 193, ja maksoi siitä yli 25 000 sestertiusta per kaartilainen. No jaa, kannattiko? Tässä tapauksessa kauppa osoittautui myyjille tuottoisammaksi. Julianus teloitettiin pari kuukautta tämän jälkeen Septimius Severuksen toimesta.

 

Pohdimme taidekaupan tilaa ja huutokauppaesineiden kysyntää. Muistelimme huikeaa vuotta 2007, jolloin keväthuutokaupassa oli myynnissä kaksi suurta venäläismestarin teosta, Vereschaginin Nevski Prospekt ja Bogoljubovin Moskova-näkymä. Joulukuussa puolestaan huutokaupattiin Eero Järnefeltin Pyykkiranta-maalaus, joka sattuu olemaan minulle se kaikkien aikojen rakkain teos. Mikä nosti hintoja? Paitsi että kaikki kolme ovat erittäin laadukkaita ja suurenmoisia teoksia, oli vuosi muualla maailmassakin menestys. Emme siis voi luottaa siihen, että vain ja ainoastaan ylivoimaisen hieno taide myy, olivat ajat mitkä vain. 

 

Toisaalta muistutimme, että ns. keskihintaisen käyttötaiteen kulutus on selvästi laskenut, vaikka se muualla Euroopassa on vastaavasti ollut aika tasaista. Miksi? Esitin kysymyksen opiskelijoillemme. Miettikääpä tekin, minkälaisia aiheita nuo teokset yleensä Suomen taiteessa ovat olleet? Latoja, peltomaisemaa, järvimaisemaa, vene tai vaikkapa heiniä seipäillä. Puita. Kiinnostavatko ne aiheet erityisesti teitä? Olisiko kenties tullut aika, jolloin alamme etsiä hätkähdyttävämpiä ja epätyypillisiä aiheita?

 

Lopuksi annoin kaikille ensimmäisen kotitehtävän. Opiskelijoiden tulee miettiä, mikä on kenties tulevaisuuden antiikkia tai kiinnostavaa taidetta? Minulla on siitä oma ajatukseni. Trendit ovat ilmassa; niitä voi haistella elokuvissa, joita näette, teatteriesityksissä, joita katsotte, drinkeissä, joita nautitte, vaatteissa, joihin pukeudutte ja musiikissa, jota kuuntelette. Hyppäys voi olla tuntemattomaan - tai ehkä sittenkin takaisin johonkin tuttuun. 

 

Hagelstam 2nd School jatkaa koko syksyn. Odotan tulevaa innolla!